Aurinkoisena kevätiltana matelee teollisuusalueella pitkä autojono kohti jäterallin starttia. Moni jonon autoista vetää kuomullista peräkärryä, jonka sisältö on arvoitus.
Nuukuudestaan kuuluisalla Laihialla on perinteisesti osattu ottaa hyödyksi kaikki ylimääräinen. On siis mahdollista, että kärryjä halutaankin täyttää.
Tässä kohdin on hyvä palata ajassa taaksepäin, kun paikkakuntalaiset yllättivät Suomen kierrätysinnollaan.
Kunnan pääraitille avattiin 1980-luvulla Alko. MTV Uutiset kävi kuvaamassa loppukevennyksen hartaasti odotetusta tapahtumasta.
Ovi kävi heti avajaispäivän aamuna tiuhaan, mutta isäntiä alkoi marssia kauppaan yllättäen pussit ja laatikot täynnä tyhjiä palautuspulloja.
Eräs haastatelluista kertoi aiemmin aavistaneensa, että palautuspulloista maksettava korvaus kohoaa lähiaikoina. Niinpä hän oli ostanut pulloja jopa sukulaisiltaan ja halusi nyt lunastaa rahat koko arsenaalistaan korkojen kera pois.
Palautuspullosta kaupassa maksettava pantti oli juuri noussut 10 pennillä.
Alkon työntekijä kommentoi huippusuositussa uutiskevennyksessä, että liikkeen pohjakassa riitti muiden asiakkaiden ansiosta vain hädin tuskin kattamaan palautuspullojen sumasta aiheutuneet nostot.
Kotitalouksista päätyy 2020-luvun alkuun verrattuna yli 100 000 tonnia vähemmän biojätettä sekajätteeseen.
Pian jäterallin autojono liikkuu, ja kurvaan malttamattomana kärry-yhdistelmäni keskelle etapin kiihkeintä vaihetta: tyhjentämään kuormani.
Voin vain kiittää järjestäjien ripeää iskuryhmää lajitteluavusta. Jäterallissa puolen tusinaa autokuormaa tyhjenee yhdessä hujauksessa metallia, kodinkoneita ja energiajätettä nieleviin keräyslavoihin. Täällä lentää hurtti huumori.
Ympäri maata järjestettävät jätetempaukset ovat enemmän kuin tarpeellisia: vuodenkierto synnyttää kotitalouksissa ja maatiloilla valtavan määrän kierrätyskelpoista materiaalia.
Tilastokeskuksen jätetilaston mukaan vuonna 2021 Suomessa syntyi yhdyskuntajätettä noin 125 miljoonaa tonnia. Määrät ovat olleet kasvussa, kunnes vuonna 2022 jätemäärä kääntyi laskuun. Asukasta kohdin jätettä kertyi noin 520 kiloa.
Myös suomalaiskotien biojäte löytää yhä useammin oikeaan lajittelulaariin. Suomen Kiertovoiman mukaan kotitalouksista päätyy 2020-luvun alkuun verrattuna yli 100 000 tonnia vähemmän biojätettä sekajätteeseen.
Sekajätepussin sisällöstä biojätettä on keskimäärin 29 prosenttia. Osuus on laskenut vuoden 2023 tasosta 3,1 prosenttiyksikköä.
Nykyään ei ole harvinaista törmätä hyväkuntoiseen pianoon somen roskalava-sivuilla.
Laihialla tarpeettomat tavarat ja jätteet saa muina aikoina toimittaa maksuttomasti kahdesti vuodessa kunnalliselle jätteenkäsittelylaitokselle.
Erikoista kyllä, mutta nykyään ei ole harvinaista törmätä hyväkuntoiseen pianoon somen roskalava-sivuilla.
Jäterallin pihalle jäi seisomaan lähes virheettömässä vireessä soinut Hellaksen pystypiano. En kiusauksesta huolimatta halunnut rohmuta sitä mukaani.
Toisaalta, sen olisi voinut palauttaa takaisin syksyllä. Silloin käynnistyy jäterallin seuraava erikoiskoe.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.