Anne Lahtinen ei voi ymmärtää energiajätteestä luopumista. Kuva: Kimmo Haimi
Maalta joudutaan kuljettamaan entistä enemmän jätettä kaupunkiin: ”Kyllähän tämä rahastukselta haisee”
Esimerkiksi Päijät-Hämeessä haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat kuljettamaan entistä enemmän jätettä itse taajamien kierrätyspisteisiin.TilaajalleKärkölä
Päijät-Hämeessä haja-asutusalueelta lopetettiin energiajätteen keräys. Kuvassa kärköläläinen Merja Nykänen on tuomassa roskia kierrätykseen taajamaan. Kuva: Kimmo HaimiPäijät-Hämeen haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat tuomaan nykyisin entistä enemmän jätettä itse taajamien kierrätyspisteisiin, kun aiempi energiajätteen kotikeräys loppui.
MT kävi kysymässä Kärkölän kierrätyspisteellä, mitä asukkaat ovat muutoksesta mieltä.
”Todella typerä muutos. Ei voi kuin ihmetellä, miksi toimiva järjestelmä piti muuttaa”, kärköläläinen Anne Lahtinen kritisoi.
Hänestä muutoksesta kertovat ohjeet ovat olleet epäselviä, mikä on aiheuttanut monissa avoimia kysymyksiä.
”Kyllähän tämä hieman rahastukselta haisee, ei tainnut olla vanha malli riittävän hyvä bisnes.”
Muun maakunnan haja-ajatusalueen tavoin Lahtiselta kerätään kodista jatkossa sekajäte, johon hän arvelee yleisesti päätyvän entistä enemmän siihen kuulumatonta jätettä.
”Kierrätyspisteen reiät ovat valitettavan pieniä, kun kauppareissun yhteydessä tuon jätteet mukana”, hän sanoo.
Merja Nykänen on huomannut silloin tällöin pahveja ja muoveja kierrätysastioiden vieressä. Kuva: Kimmo HaimiKärköläläiseen Merja Nykäseen uusi malli ei ole vaikuttanut.
”Muovia on tullut tuotua aiemminkin aika reippaasti. Nykyään kerran viikossa käyn kierrättämässä täällä.”
Nykänen on havainnut kierrätyspisteellä olleen välillä pahveja ja muovia astioiden vieressä, kun säiliöt ovat olleet täynnä.
Nykäsen tavoin myös paikkakuntalaisesta Jukka Rautiaisesta muutos on tuntunut pieneltä.
”Ennestäänkin tuli kierrätettyä, nyt vain hieman tarkemmin”, hän kuvaa.
Pakkauksia pienentävään Jukka Rautiaiseen keräysmuutos ei ole juurikaan vaikuttanut. Kuva: Kimmo HaimiKierrätyspisteelle osuu myös naapurikunnasta hollolalainen Asta Ingman, joka kertoo kierrättävänsä jätteet kauppa- ja työmatkoillaan.
”Kompostiin laitetaan biojäte. Sitten muoville, sekajätteelle ja kartongille on astiansa, muovia saa tuoda paperipussin viikossa.”
Hollolalainen Asta Ingman kierrättää kauppa- ja työmatkojen yhteydessä. Kuva: Kimmo HaimiKärkölän ja Päijät-Hämeen kierrätyspisteitä ylläpitävän Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n viestintäpäällikkö Heli Satulin mukaan he eivät ole vielä joutuneet tekemään muutoksia ekopisteidensä tyhjennysväleihin.
”Emme ole vielä saaneet palautetta ylitäyttymisestä käyttäjiltä tai omilla tarkastuskäynneillämme.”
Uudella jätelailla pyritään parantamaan jätteiden kierrätystä, sillä esimerkiksi muovin kierrätysaste on Suomessa vasta reilut 30 prosenttia, kun EU-tavoite vuodelle 2025 on 50 prosenttia.
”Kartonkipakkaukset ovat tonnimääräisesti mitattuna selvästi isoin jätejae. Toiseksi eniten tuodaan kierrätettäväksi muovia, mikä kasvaa nyt selvästi eniten”, Satuli avaa.
”Uskon ihmisten oppivan taas lajittelemaan jätteet uuden ohjeistuksen mukaan.” Toni Kranttila
Maakunnan jätehuollosta vastaavan alueen kuntien omistaman Salpakierto Oy:n palvelupäällikkö Toni Kranttila kertoo, että energiajätteen keräyksestä luovuttiin haja-asutusalueilla jätelain muututtua.
”Suurin osa energiajätteestä oli muovia ja kartonkia, jotka tulisi jätelain mukaan kierrättää omina jätejakeinaan, jotta ne voidaan hyödyntää uudestaan materiaalina”, hän perustelee.
”Energiajätteen lopetus on hämmentänyt monia, mutta uskon ihmisten oppivan taas lajittelemaan jätteet uuden ohjeistuksen mukaan.”
”Energiajäteastia on käytännössä vaihtunut usein muovijätteeksi.” Toni Kranttila
Jätteiden lajittelun tiukentuessa pelkona on ollut sekajätteen määrän kasvu. Näin ei ole kuitenkaan Kranttilan mukaan energiajätteestä aiemmin poissiirtyneissä useampiasuntoisissa kiinteistöissä tapahtunut.
”Eivät pientaloissa asujat ole yhtään sen huonompia kierrättäjiä”, hän toteaa.
Sekajäte kerätään asiakkaan valitsemalla tyhjennysvälillä jokaisesta kiinteistöstä, minkä lisäksi Kranttilan mukaan asukas voi valita vaikka jokaiselle jakeelle keräyksen.
”Energiajäteastia on käytännössä vaihtunut usein muovijätteeksi, jonkun verran ihmiset ovat valinneet myös kartonkia.”
Päijät-Hämeen kierrätyspisteitä ylläpitävä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy ei ole toistaiseksi muuttanut tyhjennysvälejään energiajätekeräämisestä luopumisen jälkeen. Kuva: Kimmo HaimiEntä, ovatko tällaiset yksittäisten ihmisten kierrätysajot taajamiin ympäristön kannalta kestäviä?
Vastaus riippuu Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johtavan asiantuntijan Tuuli Myllymaan mukaan siitä, tapahtuuko jätteiden toimittaminen aluekeräyspisteisiin joko varta vasten vai muun asioinnin yhteydessä.
”Yksittäisten kierrätysreissujen kestävyys riippuu myös siitä, mitä polttoainetta asukkaan asioinnissa käyttämä ajoneuvo käyttää.”
”Valitettavasti haja-asutusaleilla kuljetusetäisyydet voivat olla pitkiäkin.” Tuuli Myllymaa
”Valitettavasti haja-asutusaleilla kuljetusetäisyydet voivat olla pitkiäkin”, hän jatkaa.
Myllymaasta jätehuoltoa voisi vielä selvästi parantaa ympäristön kannalta esimerkiksi lisäämällä alueellisten keräyspisteiden määrää ja kannustamalla taajamien ulkopuolella asuvia hyödyntämään kimppa-astioita.
”Järjestelmien kehittäminen on osin tasapainoilua asukkaille koituvien kustannusten kanssa”, hän summaa.
- Osaston luetuimmat
