Asiantuntijalta: Talouskasvu ei synny tyhjästä – se kumpuaa onnistuneiden ideoiden parantamasta tuottavuudesta

Suomessa talouskeskustelu kääntyy hyvin äkkiä leikkauskeskusteluksi: miten niukat veroeurot saadaan riittämään kasvaviin menoihin? Tämä on ymmärrettävää, sillä julkisella vallalla ei ole juurikaan nopeita työkaluja kestävän kasvun aikaansaamiseksi.

Kasvun puutetta leikkaukset eivät kuitenkaan ratkaise. Ne ovat vain hoito oireeseen eli siihen, että talous ja sitä myötä verotulot eivät kasva.

Talouskasvu kumpuaa tuottavuuden kasvusta. Tuottavuus lisääntyy, kun tehdyllä työllä ja käytetyillä työkaluilla saadaan aikaiseksi enemmän arvoa kuin aikaisemmin. Se edellyttää onnistuneita ideoita.

Suomen talouskasvu sakkaa, koska yritysten tuottavuus on heikentynyt 18 vuoden takaisista huippuajoista. Suomalaisyritysten keskimääräinen jalostusaste on laskenut.

Kun vuosi toisensa jälkeen odotamme, että talous kääntyisi taas kasvuun, odotamme oikeastaan sitä, että yritysten tuottavuus kääntyisi kasvuun. Odotamme tuottavuuskasvua kuin se ilmestyisi tyhjästä paremman suhdanteen mukana.

Suomen talouskasvun ongelma ei ole suhdanteissa. Nousukäänteessä tuottavuus kyllä pomppaa hetkellisesti, kun vajaakäytössä ollutta tuotantoa voidaan taas ajaa täydellä kapasiteetilla. Pidemmän aikavälin tuottavuuskasvu edellyttää kuitenkin uusia ideoita ja niiden onnistunutta tuotteistamista.

Menestyksekkäiden ideoiden takana ei ole valtio tai kasvottomat yritykset, vaan ihmiset. Yritysten henkilöstö, johtajat ja omistajat. Mitä enemmän on osaavia ihmisiä, sitä enemmän syntyy ideoita ja onnistumisia.

Tämä inhimillinen pääoma voidaan jakaa kahteen tekijään, työikäisen väestön määrään ja sen osaamistasoon. Kummassakin kasvun päivät näyttäisivät olevan takana.

Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäisen väestön määrä olisi jo viime vuosikymmeninä supistunut sadoilla tuhansilla ihmisillä. Suomalaisten koulutustason nousu taas on hidastunut vuosi vuodelta, kun työmarkkinoille tulevat sukupolvet eivät enää ole korkeammin koulutettuja kuin heidän vanhempansa.

Vielä 15 vuotta sitten Suomi ja muut Pohjoismaat olivat nuorten korkeakoulutettujen osuudessa mitattuna lähellä toisiaan. Sen jälkeen Suomen tilanne on heikentynyt: ero Ruotsiin on karannut yli 15 prosenttiyksikköön ja Norjaan vielä suuremmaksi.

Erityisen huolestuttavaa on se, ettei kouluttamattomien määrä ole vähentynyt. Vajaa kolmekymppisistä melkein joka viides on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Työikäisten perustaidoissa mitattuna Suomi on vielä maailman huippua, mutta koululaisten osaamistasoa mittaavien Pisa-tulosten heikkeneminen on huolestuttavaa.

Inhimillisen pääoman kerryttäminen on hidasta, eikä nopeita korjausliikkeitä ole tarjolla. Korjaussarja kuitenkin tarvitaan, sillä osaamisen kehitys sanelee Suomen ja jälkipolviemme tulevaisuuden. Sitran Kasvuatlas 2026 -julkaisuun on koottu niin tämänhetkinen tilannekuva kuin ratkaisuehdotuksia.

Lasten määrän lasku näyttää vääjäämättömältä, joten inhimillisen pääoman toinen komponentti –osaaminen – korostuu. Ihmisten kykyjä pitäisi pystyä hyödyntämään entistäkin paremmin. Se edellyttää hyvää mahdollisuuksien tasa-arvoa. Mahdollisimman monen suomalaisen pitäisi saavuttaa potentiaalinsa. Tämä on tärkeää sekä ihmisten itsensä että koko yhteiskunnan menestyksen kannalta.

Nykyisessä vaikeassa työmarkkinatilanteessa voi tuntua perustellulta kysyä, mihin lisätyövoimaa ja osaamista tarvitaan, kun työtä ei ole tarjolla kaikille nykyisillekään asukkaille. Tässä kohtaa suhdannetilanne muuttuukin merkitykselliseksi. Edellisissä suhdannekäänteissä ammattityövoiman puute on muodostunut yritysten kasvun yleisimmäksi pullonkaulaksi – ja niin käy epäilemättä tälläkin kertaa.

Osaaminen luo ideoita ja kasvua. Itsenäisyyden aikana Suomen väestö on kasvanut yli kahdella ja puolella miljoonalla. Siitä ei ole seurannut miljoonatyöttömyyttä, vaan yhdessä koulutustason nousun kanssa väestönkasvu on mahdollistanut historiallisen elintason nousun. Suomalaisten tuottavuus ja vauraus ovat kasvaneet kuusitoistakertaiseksi.

Kylä kuihtuu, jos raitilta katoavat nuoret ja osaavimmat muuttavat muualle. Sama tapahtuu maalle, joka ei panosta osaamiseen.

Matti Paavonen

pääekonomisti

Sitra