Hallituksen vedettävä pois kasvua heikentävät veronkorotukset

Vaikeastakin taipaleesta selvitään, kunhan on näkymä paremmasta. ”Ei yötä niin pitkää, ettei päivä perästä”.

Maamme ajelehtii hyvinvointimme kannalta vaaralliseen suuntaan. Nyt kasvussa ovat vain työttömyys, konkurssit, velka ja veroprosentit.

Talouden tasapainottaminen on yhteinen tavoite. Valitettavasti hallituksen säästöohjelman kulmakivet eivät näytä olevan kestävällä pohjalla.

Hallituksen ohjelma perustuu 100 000 uuteen työlliseen. Tiistaina kuitenkin uutisoitiin työttömyyden kasvaneen vuodessa 46 000 suomalaisella. Etumerkki on väärä. Työllisten määrän piti lisääntyä, ei vähentyä.

Huolestuttavinta on, ettei hallitus budjettipäätöksissään kertonut uusista kasvutoimista. Läpi ajettiin päätökset mm. vielä uusista arvonlisäveron kiristyksistä ja kotitalousvähennyksen alasajosta. Ne sattuvat koteihin, pienyrittäjiin ja työntekijöihin. Menetämme palveluita ja työpaikkoja.

Hallitus linjaa uusista kasvutoimista loppukeväästä 2025. Tämän jälkeen valmistelu vie aikansa, voimaan niitä saadaan aikaisintaan vuonna 2026. Aikataulu on liian hidas, etenkin kun edellä mainitut kasvua hidastavat toimet astuvat voimaan jo vuodenvaihteessa.

Valtiovarainministeri on todennut siihen tapaan, että uusi normaali jatkossakin ovat leikkaukset ja veronkorotukset. Näin varmaan onkin, jos Suomea ei vahvemmalla talouskasvulla tempaista näivettymisen kierteestä.

Käsiä ei pidä nostaa pystyyn. Kasvun tuplaaminen on mahdollista, ja välttämätöntä.

Ehdotan, että hallitus vetää pois esittämänsä kasvua heikentävät veronkorotukset. Keskustan ehdotukset kannattaa ottaa käyttöön. Esimerkiksi yritysverotuksen vieminen Viron veromallin suuntaan, eläkeikäisille veroporkkanan tarjoaminen työuran jatkamiseen, ja pk-yrityksille samanlaisen investointikannustimen tarjoaminen kuin suuryrityksille.

Hallituksen listasta kannattaisi myös poistaa panostukset Turun tunnin junaan ja yksityiseen terveysbisnekseen.

Toinen hallitusohjelman säästöhammas ovat leikkaukset julkiseen terveydenhuoltoon. Asiantuntijat varoittavat, että hätäinen säästöohjelma johtaa hoitoon pääsyn hidastumiseen, kun hoitojonot ovat vihdoin lyhentyneet. Odotellessa vaivat pahenevat, mikä lisää kalliin erikoissairaanhoidon kasvua. Tämä johtaa isoon laskuun.

Samalla lähes puoli miljardia lisätukea jaetaan yksityiseen terveysbisnekseen. Tätä en ymmärrä. Ei yksityinen hoiva ole rahaongelmissa, vaan julkinen. Ei ole järkevää luoda hyvinvointialueille kestämättömiä säästöpaineita. Terveyspalvelut, vanhustenhoito ja lastensuojelu pitää asettaa etusijalle. Kyse on palveluista, joita pitää saada riittävän läheltä.

Talouden tasapainottamisesta ja maan nostamisesta kasvuun ei voi antaa periksi. Velkaantuminen pitää saada kuriin tavalla, jossa kaikki pidetään mukana, näivettymisen kierre oikaistaan, ja väärillä päätöksillä ei aiheuteta isoa lisälaskua lähivuosille.

Tarvitsemme kestävämmän suunnan, jota yhtenäisinä kulkea.

Kolumnin kirjoittaja on keskustan puheenjohtaja.