• Lukijalta: Tarvitsemme polttokattiloita talvikuukausiin

    Juuri nyt on aika tehdä mittavia panostuksia kaiken biomassan, myös turpeen, hyödyntämiseen, kirjoittaa kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.).
    Voimalaitos. Kuvituskuva.
    Voimalaitos. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki
    Mielipide|Energia
    8.3.202609:15
    Kolumni
    Anne Kalmari

    Polttaminen on ollut turhaan paheksuttua energiantuotannossa. On tosiasia, että tarvitsemme puun, turpeen ja muun biomassan polttoa sekä yhdistettyä lämmön ja sähköntuotantoa Suomessa.

    Talvikuukausina on pitkiä aikoja, ettei tuule eikä paista. Norja ja Ruotsi ohjaavat sähköä enenevästi uutta kaapelia myöten kalliimman hinnan markkinoille Britanniaan. Emme voi tuudittautua venäläisenkään sähkön varaan. Vesimassoja liikuttavia pumppuvoimaloita ei näyttänyt syntyvän Pyhäjärvelle eikä Kemijärvelle. Akkujen kapasiteetti riittää pahimpaan hätään, mutta nekään eivät ratkaise ongelmaamme. Ongelmajätteitä sisältävän moskan rahtaaminen ulkomailta poltettavaksi on typeryyden huippu.

    Kotimainen turve-puupaletti on toimiva yhtälö. Orpon hallituksen poistama turveverovapautus pienlaitoksille täytyy palauttaa ja etsiä järkeviä kannusteita myös isommille yhdistetyn lämmön ja sähköntuotannon yksiköille. Turveluvituksen pitää olla jämptiä, mutta sen tulee tapahtua nykyistä nopeammin.

    EU:n päästökaupan laskentamallin vuoksi turve on epäedullisempi polttoaine kuin kivihiili tai öljy. Päästöt lasketaan energiayksikköä kohti. Koska turve on vähemmän tiivistynyt kuin kivihiili, päästöt ovat korkeat.

    Ruuassa päästöjä ei lasketa energiasisältöä vaan kiloa kohti, vaikka kehon polttoaineeksi sitä käytämmekin. Olisiko meillä syytä tutkia, mistä laskentatavan erot johtuvat?

    Norja on Venäjän pakotteiden myötä lisännyt vauhdilla omaa öljyntuotantoaan. Norjan öljyrahaston arvo vuonna 2025 on ylittänyt 1 700 miljardia euroa. Lisäksi maakaasun tuotantomäärät kasvavat huimaa vauhtia. Meillä Orpon hallitus linjasi turpeen käytön lopetettavaksi. Jos meillä olisi varantoja öljystä tai kaasusta, käyttäisimmeköhän niitäkään?

    Ruotsissa turve on hyväksytty mukaan uusiutuvan sähkön sertifikaattijärjestelmään. Turpeella tuotettu sähkö saa siellä taloudellista tukea samalla tavalla kuin tuuli- tai aurinkovoima, mikä parantaa sen kilpailukykyä energiamarkkinoilla.

    Juuri nyt on aika tehdä mittavia panostuksia kaiken biomassan hyödyntämiseen. Peltobiomassat ja biokaasutuotanto tulee nostaa uudelle tasolle, puun poltolle ei saa tehdä veroja.

    Tämä ei kuitenkaan riitä. Ruotsin kaltainen malli turpeelle pitää toteuttaa Suomessakin, sillä se lisää energian huoltovarmuutta.

    Anne Kalmari

    kansanedustaja (kesk.)

    maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj.

    Lisää aiheesta
    • Puuhaketta polttoaineenaan käyttävä lämpövoimala. Kuvituskuva.

      Energia | Lukijalta: Kaukolämpöfiktio sai vetämään kahvit väärään kurkkuun

    • Kaukolämmön tuotantoa Jyväskylässä. Kuvituskuva.

      Energia | Lukijalta: Ilman kaukolämpöä sähkö olisi likaista ja kallista

    • Vähän väliä muuttuvat tiedot ovat tehneet metsien hiilensidonnan seuraamisesta haastavaa.

      Metsäpolitiikka | Luonnonvarakeskus ei selkiytä vaan hämmentää sekavaa metsänielukeskustelua

    Artikkelin aiheet
    turve
    biomassa
    energiantuotanto
    Suomi
    päästökauppa
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi