• Luonnonvarakeskus ei selkiytä vaan hämmentää sekavaa metsänielukeskustelua

    Marraskuussa 2025 Luke ilmoitti, että Suomen metsien puumäärä on taas alkanut kasvaa nopeasti.
    Vähän väliä muuttuvat tiedot ovat tehneet metsien hiilensidonnan seuraamisesta haastavaa.
    Vähän väliä muuttuvat tiedot ovat tehneet metsien hiilensidonnan seuraamisesta haastavaa. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    24.1.202617:00
    Kolumni
    Risto Isomäki

    Suomen metsien hiilinielu kutistui muutaman vuoden ajaksi paljon aiempaa pienemmäksi. Ilmiö oli seurausta puuston kasvun hidastumisen ja hiukan keskimääräistä suurempien hakkuiden yhteisvaikutuksesta.

    Kasvun hidastuminen puolestaan johtui osin puuston ikärakenteesta ja osin sääolosuhteista. Vuodet 2023 ja 2024 olivat maapallon tähänastisen mittaushistorian lämpimimmät. Metsien hiilinielut romahtivat tämän ennennäkemättömän lämpöaallon seurauksena maailmanlaajuisesti noin puoleen normaalista tasostaan.

    Hiilinielun pieneneminen sai meillä osakseen valtavan määrän julkisuutta. Vaikka alan tutkijat korostivat, että pitkäaikaiset keskiarvot ovat lyhyitä heilahteluja tärkeämpiä, Suomessa syntyi melkoinen paniikki hiilinielun romahtamisesta ja EU:n meille sen takia mahdollisesti määräämistä sakoista.

    Suomessa syntyi melkoinen paniikki hiilinielun romahtamisesta.

    14. marraskuuta 2025 Luke ilmoitti, että Suomen metsien puumäärä on taas alkanut kasvaa nopeasti. Suomen metsissä oli sen mukaan tuolloin jälleen peräti 26 miljoonaa kuutiota enemmän runkopuuta kuin vuotta aiemmin. Toisin sanoen pelkän runkopuun kasvu oli jälleen vuoden aikana poistanut ilmakehästä noin 25 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Jos juuriin, kantoihin ja oksiin on sitoutunut puolet tästä, pelkkä metsiemme puusto oli jälleen poistanut ilmasta melko tarkkaan saman verran hiiltä kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö oli sitä ilmakehään vapauttanut.

    Tässä laskelmassa ei sitä paitsi ole otettu huomioon metsien maaperän hiilinieluja eli humukseen, karbonaatteihin ja bikarbonaatteihin sitoutunutta hiiltä. Luke olettaa edelleen, että nämä hiilinielut ovat tasan nollan suuruisia, vaikka olemassa oleva todistusaineisto viittaisi toiseen suuntaan.

    Miksi metsien hiilinielu alkoi jälleen kasvaa? Tärkein syy on hakkuiden määrää pienentänyt talouden taantuma, mutta myös pahimman globaalin lämpöaallon ohi meno on todennäköisesti vaikuttanut asiaan.

    Hiilinielun romahdus keräsi niin valtavan määrän julkisuutta, että myös vastakkaisen käänteen olisi pitänyt olla iso uutinen. Se on kuitenkin jäänyt erittäin vähälle huomiolle. Monet tiedotusvälineet eivät maininneet Luken uudesta tilannetiedotuksesta sanallakaan.

    Monet ympäristöaktivistit, toimittajat ja poliitikot ovat jatkaneet puhetta hiilinielun romahduksesta entiseen malliin.

    Luken seuraava, vuotta 2024 koskenut tiedote, joka tuli joulukuun puolivälissä, sai jälleen osakseen selvästi enemmän huomiota. Sen kärki oli, että Suomen metsät olivat jo vuoden 2024 aikana olleet jälleen pieni hiilinielu. Kuukauden välein tulleet, erilaisiin tarkastelujaksoihin viitanneet tiedotteet eivät todellakaan selkiyttäneet tilannetta vaan hämmensivät jo valmiiksi sekavaa keskustelua entisestään.

    Monet ympäristöaktivistit, toimittajat ja poliitikot ovat jatkaneet puhetta hiilinielun romahduksesta entiseen malliin, ikään kuin mikään ei olisi muuttunut.

    Metsiemme palaaminen hiilinieluksi on lyhyellä aikavälillä ilmaston kannalta hyvä asia. Pitkän päälle kestävämpää ilmastonmuutoksen torjuntaa olisi kuitenkin kehittää puulle erilaisia öljyä korvaavia käyttötapoja.

    Kirjoittaja on metsänomistaja, joka kirjoittaa tietokirjoja ja tieteisromaaneja.
    Lisää aiheesta
    • Ympäristö | Metsien puusto ei voi niellä hiiltä rajattomasti ‒ ratkaisu löytyy fossiilisten päästöjen vähentämisestä

    • Metsä | Metsät muuttuivat jälleen nieluksi – Luken laskelmiin pitää vihdoin saada tolkkua

    Artikkelin aiheet
    Aarre
    Luonnonvarakeskus
    Ilmastonmuutos
    Hiilinielu
    Metsänhoito ja metsätalous
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin