Metsät muuttuivat jälleen nieluksi – Luken laskelmiin pitää vihdoin saada tolkkua

Luonnonvarakeskus (Luke) julkisti maanantaina tuoreet kasvihuonekaasuinventaarion ennakkolaskelmat. Päivitettyjen laskelmien mukaan maankäyttösektori on edelleen merkittävä päästölähde, mutta metsät ovat muuttuneet päästölähteestä nieluksi (MT 16.12.). Tutkimusmenetelmät tietysti kehittyvät kaiken aikaa, mutta tulokset ovat silti hämmentäviä. Tammikuussa Luke tiedotti, että metsät ovat kääntyneet päästölähteeksi vuonna 2021. Nyt kerrotaan, että ovat olleetkin koko ajan nielu. Uusienkin lukujen mukaan nielu on viime vuosina pienentynyt.

Muuttuneiden lukujen taustalla ovat uudet puuston biomassamallit. Myös ojien metaanipäästöjen laskenta päivitettiin kansallisilla päästökertoimilla, jotka huomioivat ojien sammalpeitteen päästöjä vähentävän vaikutuksen. Lisäksi metsämaan laskentaan lisättiin typen huuhtoutumisesta aiheutuvat epäsuorat dityppioksidipäästöt ja karikelaskennassa havaittu virhe korjattiin. Uusiinkin tuloksiin liittyy Luken mukaan epävarmuuksia.

Kuva: Timo Filpus

Maallikon on mahdotonta ottaa kantaa teknisiin laskentamenetelmiin. Tuloksille on annettu valtava painoarvo niin politiikassa kuin mediassa. Ennen kaikkea ne raportoidaan EU:lle Lulucf-asetuksen seurantaa varten. Suomi on todennäköisesti saamassa joustoja nielutavoitteiden saavuttamisessa. Tarkentuneet luvutkin helpottavat painetta hieman. Ennen kaikkea ne herättävät perusteltuja kysymyksiä. Voiko lukuihin luottaa, ja ovatko eri maiden luvut vertailukelpoisia?

Luke on laskenut ensi kertaa myös kokonaisarvion Suomen metsäsektorin hiilijalanjäljestä. Laskelmien mukaan se oli vuonna 2023 noin 8,3 miljoonaa tonnia. Siitä yli 3 miljoonaa syntyi tuonnin ja viennin arvoketjuissa Suomen ulkopuolella. Kotimaassa suurimmat päästöt syntyivät sellu- ja paperiteollisuuden fossiilisista polttoaineista sekä tuotannossa käytettyjen kemikaalien ja polttoaineiden tuotantoketjusta.

Maataloussektorin päästöt pysyivät 2024 ennakkotietojen mukaan samalla tasolla kuin vuonna 2023. Nautojen määrien vähentyminen pienensi eläinten ruuansulatuksen päästöjä. Myös kalkituksen päästöt olivat edellisvuotta alhaisemmat. Sen sijaan maaperän päästöt kasvoivat, joten kokonaispäästöt eivät muuttuneet edellisvuoteen verrattuna.

Päästölaskennasta ja hiilinielujen koosta on taitettu peistä jo vuosia. Samaan aikaan, kun kotimaassa kiistellään edelleen nieluista, EU:ssa peruutetaan viime vuosien ilmastopoliittisista päätöksistä. Viimeisenä bensa-autot, joita saa sittenkin myydä vuoden 2035 jälkeen. Talousvaikeudet ja sota ovat muuttaneet eurooppalaisen politiikan prioriteetteja. Poukkoileva päätöksenteko on kuitenkin karmea toimintaympäristö yrityksille, ja vie uskottavuuden unionin päätöksenteolta.

Nähtäväksi jää minkälaiseen hiilinieluun laskelmissa lopulta päädytään. Metsä-alan matalasuhdanne voi vaikuttaa hakkuumääriin isostikin. Selvää on, että ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää ennen kaikkea fossiilisen energian korvaamista uusiutuvalla energialla. Siihen Suomessa on hyvät mahdollisuudet.

Tutkimukseen pitää kuitenkin voida luottaa. Ilman luotettavia lukuja hiilinielukeskustelussa ei ole mitään järkeä. Toivoa sopii, että Luken mallit osuvat tällä kertaa lankulle.