Suomi laittaa hiilinielulaskennan kuntoon – Luotettavaa mallia haetaan 8 miljoonalla eurolla

Suomen metsien muuttuminen hiilinielusta päästölähteeksi synnytti valtavan kohun vuonna 2024. Muutos johtui suurelta osin metsän maaperän päästöjen kasvusta.

Samaan aikaan Ruotsissa maaperä pysyi edelleen hiilinieluna. Tutkijat katsoivat, että on aika selvittää, ovatko Suomen menetelmät hiilitaseen arviointiin riittävän tarkkoja.

Maanantaina 25. elokuuta käynnistyi hanke, jolla kehitetään Suomen hiilinielujen seurantajärjestelmää. Hanke on Helsingin yliopiston, Ilmatieteen laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen.

Tehtävä ei ole aivan helppo, vaikka Suomessa tehdäänkin asiantuntijoiden mukaan alan tarkinta tutkimusta.

”Vaikka laskelmia on, meillä on edelleen puutteellinen näkymä. Turvemaiden maaperäpäästöjä ei tunneta tarpeeksi. Monia asioita kytketään toisiinsa väärin perustein. On myös mittausverkoston puutteita, sillä Pohjanmaalla ei ole ollenkaan mittausasemia”, akateemikko Markku Kulmala sanoi hankkeen aloitustilaisuudessa.

Valtio myönsi hankkeelle rahoituksen keväällä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala perusteli tilaisuudessa, miksi seurantajärjestelmän kehittäminen on tärkeää.

”Haluamme varmistaa että nielu- ja päästöluvut kuvastavat todellisuutta, ja että niitä voidaan käyttää kasvihuonekaasuinventaarioissa. Tiedoilla voi olla isokin merkitys ilmastotoimien kustannustehokkuuteen. Emme myöskään joutuisi tukeutumaan EU:n tietoihin ja menetelmiin, vaan omiin tarkkoihin tietoihimme”, Multala sanoi.

Hän uumoili, että tarkennetuista laskentamalleista voisi poikia myös vientimahdollisuuksia.

Tutkijat ovat jo löytäneet useita syitä sille, miksi Suomen raportoidut nielut ja päästöt saattavat antaa väärän kuvan todellisuudesta.

Meillä on poikkeuksellisen paljon ojitetuilla soilla kasvavia turvemetsiä. Sekä niiden puuston varttuminen että ilmaston lämpeneminen kasvattavat maaperäpäästöjä.

”Epävarmuuksien suuruusluokkaa kuvaa se, että kymmenen prosentin virhe karikesyötteessä tai hajotuksessa tarkoittaa viiden miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin epävarmuutta hiilitaseessa”, Luken johtava tutkija Samuli Launiainen huomautti.

Suomen maankäyttösektorin nettopäästöt ovat tällä hetkellä 13,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Karike tarkoittaa puista maahan päätyviä oksia, neulasia ja lehtiä, hajotus mikrobien työtä maaperässä. Viime aikoina on huomattu, että karikkeen määrä on pienentynyt puuston iän vuoksi. Toisaalta ilmaston lämpeneminen on kiihdyttänyt hajotusta.

Samat tekijät eli puuston varttuminen ja ilmastonmuutos vaikuttavat myös turvemaiden pohjaveteen alentaen sen pintaa. Tämä kiihdyttää edelleen turpeen hajoamista ja kasvattaa hiilidioksidipäästöjä.

Launiaisen mukaan tutkituilta soilta tehdyt mittaukset ovat paikallisesti tarkkoja, mutta kukin suo on yksilö, joten tiedot ovat vaikeasti yleistettäviä. Inventaariolaskennassa käytettävän turpeen ja karikkeen hajoamismallin taustalla on ainoastaan 68 suon mittaukset. Se tekee mallista epävarman.

Lisäksi on paljastunut esimerkiksi se, että suon uusi turve käyttäytyy eri tavalla kuin vanha. Soiden hiilitase myös vaihtelee vuodesta toiseen.

Uudessa hiililaskennassa on myös tarpeen yhdistää vesitalouden, säiden ja kasvupaikan tietoja sekä metsävarantotietoa.

Käynnistyneessä hankkeessa on tavoitteena päivittää ja yhteismitallistaa laskentamenetelmät. Organisaatioiden välistä yhteistyötä aiotaan tiivistää ja mittausverkostoa täydentää.

Rahaa hankkeeseen on varattu 8,1 miljoonaa euroa. Hallitus päätti hankkeesta huhtikuun puoliväliriihessä.

”Resurssikohdennus on valtava ja nostaa tutkimuksen seuraavalle tasolle”, Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää tulkitsi.

EU:ssa ei ole tällä hetkellä yhteismitallista tapaa arvioida hiilinieluja, vaan jokainen maa vastaa itse hiilinielujensa määrittämisestä. Suomen tavoitteena onkin luoda seurantajärjestelmä, jota voitaisiin käyttää koko EU:ssa, ehkä maailmanlaajuisestikin.

Ensi vaiheessa yhteistyötä tehdään Ruotsin kanssa, jotta boreaaliselle havupuuvyöhykkeelle saataisiin vertailukelpoiset tiedot.

Hanke kestää vuoden 2027 loppuun.