Purra: Heinäsirkat, jotka eivät tulekaan

Hallitus tarttuu määrätietoisesti julkisen talouden ja yhteiskunnan ongelmiin. Olemme vakuuttuneita siitä, että se on juuri se, mitä Suomi tarvitsee. Hallituksella on kovaääniset vastustajansa niin eduskunnassa kuin muuallakin yhteiskunnassa. Kritiikki on sallittua, mutta vedenpaisumusten ja heinäsirkkojen kanssa on välillä vedetty myös täysin yli.

Julkaisimme budjettiesityksen yhteydessä hallituksen vuoden 2024 sosiaaliturva- ja veromuutosten yhteisvaikutusten arvioinnin, jota oppositio oli pitkään vaatinut. Julkaisu ei kuitenkaan lopulta juuri jaksanut kiinnostaa sen paremmin parlamentaarista kuin sen ulkopuolistakaan oppositiota.

Otaksun, että juuri siksi, että heinäsirkkoja ei tullut.

Kunnianhimoisista toimista ja etenkin niistä kuukausitolkulla manatuista kauheuksista huolimatta vaikutukset ovat varsin maltillisia.

Koko väestöstä puolet kuuluu kotitalouksiin, joiden käytettävissä olevat tulot itse asiassa nousevat. Runsaalla kolmanneksella tulot eivät juuri muutu. Tulonmenetyksiä (1 % tai enemmän) kokee 14 prosenttia väestöstä. Yli 10 prosentin tulonmenetyksiä seuraa alle 3 prosentille väestöstä.

Ehkä vielä joskus pääsemme taas oikeaksi pohjoismaaksi, talouden, työmarkkinoiden ja kasvun osalta, Riikka Purra pohdiskelee. Kuva: Rami Marjamäki

Arviot ovat staattisia. Ne eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia ja esimerkiksi sitä, että työtön työllistyy ja siten hänen tulonsa nousevat. Ja tämähän totta kai on monien hallituksen toimien tarkoituksena. Hallitus haluaa paitsi vahvistaa julkista taloutta, myös purkaa työnteon kannustinloukkuja ja lisätä työllisyyttä. Pelkästään ensi vuoden budjettikirjausten ja lainsäädäntömuutosten arvioidaan vahvistavan työnteon kannustimia ja keskipitkän aikavälin rakenteellista työllisyyttä noin 60 000 – 65 000 työllisellä.

Väestöryhmät, joihin muutokset koskevat eniten, ovat ansioturvaa saavat työttömät ja opiskelijat. Opiskeleminen on investointi omaan tulevaisuuteen, joten opiskelijoiden työllistyminen viimeistään valmistumisen myötä näyttää todennäköiseltä. Myös ansioturvan saajat ovat muita työttömiä selvästi paremmassa tilanteessa työllistyä nopeasti uudelleen. Vaikka suhdanne on vaikea ja tietyillä aloilla on erityisen heikko tilanne, on yleinen työllisyys edelleen hyvissä lukemissa.

Vaikutusarviossa mukana olevien toimien lisäksi ensi vuonna toteutuu myös työttömyysvakuutusmaksujen merkittävä aleneminen. Kuussa 3600 euroa tienaavalle tämä tietää vuodessa yli 300 euroa pienempiä maksuja. Käteen jäävät tulot nousevat palkansaajalla selvästi, ja ostovoima vahvistuu. Samaan aikaan inflaatio näyttää viimein hellittävän.

Heikot työnteon kannustimet tunnustetaan juhlapuheissa melkeinpä koko puoluekentän läpi. Juhlapuheiden lisäksi tämä hallitus tekee ongelmalle jotakin.

Hallituksen toimien myötä Suomi pääsee lähemmäksi sitä pohjoismaista viiteryhmää, jonka kelkasta se on aikaa sitten pudonnut. Ehkä vielä joskus pääsemme taas oikeaksi pohjoismaaksi, talouden, työmarkkinoiden ja kasvun osalta.