Yliö: Maahanmuutto on myös maaseudun mahdollisuus

Viime vuosien tilastot ovat osoittaneet, että Suomi pystyy houkuttelemaan työntekijöitä muualta maailmasta. Kaikki lähtijät eivät pyri kaupunkeihin, vaan asettuvat heille lähtömaasta tuttuun ympäristöön maaseudulle, kunhan työtä ja asuntoja on tarjolla.

Suomen väkiluku kasvoi vuonna 2023 maahanmuuton seurauksena melkein 40 000 henkilöllä, ja lisäyksestä tai sen seurauksista generoitui nettomuuttoa myös maaseudulle. Nettomuutto oli positiivinen useimmissa Alueiden tutkimuksen kuntaryhmissä ja nettomaahanmuutto lähes jokaisessa kunnassa.

Teollisuuden puhdistuminen tuo investointeja kaikkialle maahan. Vahvistettujen hankkeiden suurimpia euromääräisiä voittajia ovat maaseudun kunnat ja pienet kaupungit. Merkittävä alan keskittymä on Vaasan seutu, jossa jo 12 prosenttia väestöstä on ulkomaalaistaustaisia.

Uusiutuvan energian tuotanto, tuuli- ja aurinkovoimalat, rakennetaan maaseudulle, joka korjaa myös kiinteistöverotuotot. Kun puhdasta kohtuuhintaista energiaa on tarjolla, kannattaa esimerkiksi kasvihuonetuotantoa lisätä. Ruokaa tarvitaan aina.

Sähköistyvä maailma tarvitsee mineraaleja ja niiden jalostusta. Datakeskukset ja digitaalinen työ tarjoavat myös mahdollisuuksia maaseudulle. Sama koskee vahvistuvaa puolustusteollisuutta ja puolustuksen uusia keskuksia. Kaikki tämä luo ympärilleen alihankintaketjuja ja palveluja.

Mittaamme vuosittain kuntien ja alueiden tuottavuutta, inhimillistä pääomaa ja tulevaisuusvalmiutta suhteessa asukaslukuun 22 indikaattorilla.

Elinvoimaisilla kunnilla on yleensä jokin vahvuus, joka houkuttelee yrityksiä ja asukkaita. Alueiden tutkimuksen monivuotisella voittajalla Pirkkalalla se on logistinen sijainti.

Pirkkala on myös esimerkki keskuskaupunkiaan paremmin menestyvästä kehyskunnasta. Tampereen ohi menee kaikkiaan viisi naapurikuntaa, kuten myös Turun. Oulu, Jyväskylä ja Lahti eivät ole enää seutujensa elinvoimaisimpia, eikä ole pian Kuopiokaan.

Vaikka kaupungistuminen etenee, osa kehyskunnista on vetänyt yrityksiä ja asukkaita suhteellisesti enemmän kuin keskukset.

Kaukana kaupungeistakin voi menestyä. Kärkiryhmään kivunnut Kittilä (17.) on onnistunut yhdistämään matkailun, palvelut ja kaivostoiminnan. Monipuolinen elinkeinorakenne helpottaa puolisoiden työllistymistä ja työvoiman saantia.

Pohjois-Savosta löytyy vertailun suurin nousija. Parintuhannen asukkaan Keitele (119.) kohensi pisteitään kaikilla osa-alueilla: inhimillisen pääoman, tuottavuuden ja vihreän rakennemuutoksen arvioinnissa. Työpaikkaomavaraisuus on korkea, työllisyysaste parantunut reippaasti ja ulkomailla syntyneet työllistyvät hyvin.

Kymmenessä vuodessa kunnan väkiluku on pudonnut 16 prosenttia. Nettomuutto kääntyi kuitenkin viime vuonna positiiviseksi. Uutena houkuttimena ovat isot investoinnit lämmitykseen, biotuotteisiin ja aurinkovoimaan.

Epätasainen kehitys vaivaa kaikkia maakuntia ja osin jopa kaupunkiseutuja. Palvelujen keskittäminen voimistaa ilmiötä. Keskeinen kysymys on, halutaanko asukkaita liikuttaa palveluihin vai tuoda palveluita asukkaiden luo.

Kuntien yhteistyö voi auttaa turvaamaan palvelut. Toinen ratkaisu olisi sääntely eli yksityistä sekä julkista sektoria velvoittavat palveluvyöhykkeet, jotka parantaisivat uloimpien kehäkuntien palveluja ja niiden saavutettavuutta. Palveluja voidaan siirtää myös pyörille ja etäasiointia helpottaa.

Joukkoliikenne kaipaa mekanismeja kasvavien erojen kaventamiseksi. Itä-Suomi tarvitsee entistä parempia yhteyksiä menestyvään Länsi-Suomeen ja maakuntien syrjäiset kunnat keskuskaupunkeihinsa. Ruotsissa läänit tasaavat joukkoliikenteen rahoitusta, ja toistaiseksi Suomessa valtio on tehnyt samaa.

Kun valtio siirtää vastuuta kaupunkiseuduille, on löydettävä uusia tapoja ehkäistä liikenneköyhyyttä. Esimerkiksi lännessä Rauma, Eurajoki, Eura, Kokemäki ja Tampere suunnittelevat yhdessä henkilöjunaliikennettä.

Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen lisäävät maahanmuuton tarvetta. Ilmastonmuutos muokkaa ympäristöä, mutta luo myös puhdasta teollisuutta ja lisää kiinnostusta mineraaleihin ja matkailukuntiin.

Monikerroksinen myllerrys vaatii maaseudun elämän, elinkeinojen ja palvelujen uudelleenarviointia. Jos mahdollisuuksiin tartutaan, 2030-luvusta voi tulla maaseudun vuosikymmen.

Terhi Tikkanen-Lindström

johtava asiantuntija, tutkija

WSP Finland