Mielikuvat maaseudusta ovat yleisesti hyvin myönteisiä ja maaseutua pidetään hyvänä paikkana elää.
”Vain hyvin pieni osa suomalaisista näkee maaseudun rasitteena”, totesi maaseutupolitiikan professori Hilkka Vihinen valtakunnallisessa Maaseutuparlamentissa Nurmeksessa viikonloppuna.
Vihisen mukaan mielikuva ei kuitenkaan aina elä ajassa, vaan sitä leimaa usein idyllinen käsitys. Maaseutu halutaan säilyttää ’mummolana’ ja käsitykset sen kehittämisestä ovat erilaisia kaupunkilaisilla ja maalla asuvilla.
Harva esimerkiksi muistaa, että maaseudulla on enemmän teollisuutta kuin kaupungissa.
”Vain hyvin pieni osa suomalaisista näkee maaseudun rasitteena.” Hilkka Vihinen
Ilmiö kahtia jakautuvista maaseutumielikuvista on kansainvälinen, vahvisti Espanjassa maaseutututkimusta tekevä Ilona Lahdelma.
”Espanjassa jako on hyvin karkea. Maaseutu kärsii taantumuksesta, mutta kaupunkilaiset haluavat säilyttää sen lomakohteena. Tästä tarvittaisiin kansainvälistä keskustelua.”
Lahdelma muistuttaa, että maaseudun kehittämisessä tarvitaan tutkimuksen ja viestinnän lisäksi käytännön tekijöitä ja heille resursseja.
Suomen Kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo kritisoi tiukasti syrjäseutu-sanan käyttöä.
”Syrjäseutu sanana luo mielikuvaa siitä, että elämä tapahtuu jossain muualla, mistä me olemme syrjässä.”
Hän huomautti myös, että kylät näkyvät yleisesti niukasti kuntien ja kaupunkien strategioissa. Kyläläisten pitäisi vaatia rohkeasti tätä sekä kyläläisten osallistamista hyvissä ajoin heitä koskeviin päätöksiin, kuten vaikka kouluverkon muutoksiin.
”Ihmiset luottavat usein vahvasti instituutioiden mahdollisuuksiin vaikuttaa, mutta eivät omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa”, totesi Maaseutuparlamentin valmistelua johtanut Virpi Harilahti-Juola Maaseutupolitiikan neuvostosta.
Jotta on valmis osallistumaan, pitää kuulua johonkin joukkoon, hän arvioi.
”Syrjäseutu sanana luo mielikuvaa siitä, että elämä tapahtuu jossain muualla, mistä me olemme syrjässä.” Johanna Niilivuo
Joukkoon pääsemistä voi helpottaa esimerkiksi kyläkummien avulla, vinkkasi kirjailija ja somevaikuttaja Inari Fernández.
”Muuttaja voi jäädä myös yksin”, hän muistutti.
Fernández kertoi itse päässeensä Sodankylään muuton myötä irti kaupungissa kokemastaan ylivirittyneisyydestä. Lisäksi muutto Lappiin on avartanut hänen käsitystään siitä, miten ruoka oikeasti syntyy.
”Tulijoilla pitää olla halua kuunnella paikallisia. Alueen ihmisillä on arjen realismia sekä hyvät käytännön taidot selviytyä monenlaisesta”, muistutti rajakuntien hankkeessa työskentelevä Sari Sirkiä.
Hän arveli, että juuri elämän tietynlainen verkkaisuus on yksi maaseudun tärkeimmistä vahvuuksista.
Henkinen tila ja hidas ajattelu on kehittymisen edellytys, linjasi Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian.
”Tulijoilla pitää olla halua kuunnella paikallisia. Alueen ihmisillä on arjen realismia sekä hyvät käytännön taidot selviytyä monenlaisesta.” Sari Sirkiä
Maalle muuttajien lisäksi maahanmuuttajat ovat usein vahvistamassa kylien eläinvoimaisena säilymistä, kuten esimerkiksi ukrainalaisten pakolaisten kohdalla nähty.
Maahanmuuttajien sopeutuminen sujuu maaseudulla usein hyvin, sillä kohtaamisia paikallisten kanssa tapahtuu monesti enemmän ja helpommin kuin kaupungissa.
Yksi maaseudun ongelmista ovat stereotypiat, joissa maaseutu mielletään usein esimerkiksi hyvin konservatiiviseksi.
Ajatellaan esimerkiksi, että seksuaalivähemmistöön kuuluva ihminen ei voisi elää hyvää elämää maaseudulla, kertoi kylätoimija ja tutkija Anni Rannikko.
”Sitä joutuu erikseen perustelemaan.”
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) muistutti Maaseutuparlamentin avauspuheessa, että maaseutumielikuva muodostuu meidän jokaisen puheiden perusteella ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä maaseudusta ajatellaan.
Ministeri totesi maatalouden olevan vaativa ura, jonka tulevaisuuden tekijät tarvitsevat luottamusta siihen, että ala tarjoaa elannon myös tulevaisuudessa, ja Suomessa on elävä maaseutu.
”Se mikä tapahtuu maaseudulla ei jää maaseudulle, vaan vaikuttaa koko Suomen tulevaisuuteen.”
”Se mikä tapahtuu maaseudulla ei jää maaseudulle, vaan vaikuttaa koko Suomen tulevaisuuteen.” Sari Essayah
Essayah huomautti myös, että maailmanlaajuisten isojen yhteisten haasteiden kuten ilmastokysymysten ratkaisemiseen tarvitaan olennaisesti arjen neuvokkuutta ja paikallistuntemusta, joita maaseudulla riittää.
