Jatkuvasti tilaansa kehittäneet Hannu ja Niina Gröhn aikovat keskittyä seuraavaksi etenkin peltojen kunnostukseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Kuva: Lari Lievonen
Mittava säästö lypsykarjan kuivituskuluissa – eläinten oma lanta separoidaan kuivikkeeksi
Pasolan tilalla Nurmeksessa lähes kaikki kahden robotin maitotilalla tarvittava kuivike on saatu kierrättämällä omasta navetasta jo kolmen vuoden ajan. Turvetta ostetaan vain poikimakarsinoihin ja pikkuvasikoille.TilaajalleNurmes
Pasolan maitotilan yksinkertaisen mallista pihattoa on mahdollista jatkaa vielä kummastakin päästä, jos tarvetta tulee. Kolmannelle lypsyrobotille on jo perusta valmiina, mutta toistaiseksi sitä ei ole tarkoitus hankkia. Kuva: Lari LievonenRenki-robotti lähtee töihin, kun Hannu Gröhn painaa kaukosäädintä.
Kiskolla kulkeva robotti ripottelee lehmien parsiin turpeelta näyttävää kuiviketta. Kyse ei kuitenkaan ole turpeesta, vaan lehmien tuottaman lannan kierrätetystä muodosta.
Pasolan tila on jo kolmen vuoden ajan käyttänyt kuivikkeena lannan separoitua kuivajaetta. Vain poikimakarsinat ja pienimmät vasikat kuivitetaan turpeella hygieniasyistä, kertoo Niina Gröhn.
Ongelmia ei ole juuri ollut. Gröhnit uskovat, että olennaista on, että separoidussa jakeessa kiertää tilan oma bakteerikanta, johon eläimet ovat tottuneita.
Separoimalla kuiviketta syntyy 130 lypsylehmän ja nuorkarjan tilalla noin 3,5 kuutiota päivässä, eikä siitä laitteiston hankinnan jälkeen juuri muodostu kustannuksia.
”Se kaikki jos olisi pitänyt turpeena ostaa”, Nina Gröhn puistelee päätään.
Separoinnilla saatu säästö on ollut merkittävä. Kuiviketurpeeseen liittyy korkean hinnan lisäksi epävarmuutta saatavuuden ja tulevaisuuden suhteen.
”Nyt kuivituksen määrässä ei ainakaan tarvitse säästellä.”
Separoitu lannan kuivajae jaetaan robotin avulla kuivikkeeksi heti kun se valmistuu, joten bakteerit eivät ehdi alkaa siinä kasvaa. Parret siivotaan navettakäyntien yhteydessä ja kuivitetaan kahdesti päivässä.
”Renki-robotin saisi kulkemaan kokonaan automaattisesti, mutta haluamme, että parret on varmasti ehditty ensin siivota, jottei kuivaa tavaraa mene märän päälle”, Hannu Gröhn sanoo.
”Nyt kuivituksen määrässä ei ainakaan tarvitse säästellä.” Niina Gröhn
Samalla koneella on mahdollista tehdä myös fosforipitoista lannoitetta, mutta Pasolan tilalla valtaosa lannasta menee kuivikkeeksi.
Pääosa karjan rehuista tehdään viime vuonna valmistuneisiin siiloihin, mutta kauemmilta pelloilta tehdään paalirehua. Paalit tuodaan talveksi pihaan, koska muuten alueen runsas karhukanta todennäköisesti verottaisi satoa. Kuva: Lari LievonenLannan separoinnin lisäksi kahden agronomin luotsaama tila on vuonna 2008 tehdystä sukupolvenvaihdoksesta lähtien tarttunut aktiivisesti erilaisiin kehittämishankkeisiin ja pilotointeihin. Moni niistä on poikinut toimivia pysyviä ratkaisuja.
Yksi onnistuneimmista on vajaa kymmenen vuotta sitten asennettu maidon esijäähdytin, jolla saatiin heti aikaan selkeä energiansäästö.
Lisäksi aurinkopaneeleihin on investoitu niin, että tila on kesäaikaan sähkössä lähes omavarainen.
Käytössä on myös metaanipäästöjä leikkaava kivennäisen lisäaine.
”Se on jopa omituisen hyvä juttu, ja vie tietysti kohti hiilineutraalia maitoketjua”, Niina Gröhn toteaa.
Tuottajat eivät ole huomanneet lisäaineen vaikuttavan ainakaan mitenkään negatiivisesti. ”Kaikki metaani vain ei tule enää lehmän suusta ulos metaanina.”
Tila on myös tehnyt sopimuksen raaka-aineen tuotannosta Nurmekseen suunniteltavaan Suomen Lantakaasu oy:n biokaasulaitokseen.
”Renki-robotin saisi kulkemaan kokonaan automaattisesti, mutta haluamme, että parret on varmasti ehditty ensin siivota, jottei kuivaa tavaraa mene märän päälle.” Hannu Gröhn
Lypsylehmien metaanipäästöjä suitsitaan kivennäisen 3NOP-lisäaineella, joka leikkaa metaanipäästöistä noin kolmanneksen. Kuva: Lari LievonenSukupolvenvaihdoksen aikaan tilalla oli 27 lehmän parsinavetta. Pihatto valmistui kolme vuotta myöhemmin.
Mallia selkeään ratkaisuun haettiin ulkomailta ja ”vic-lehmät” eli esimerkiksi vastapoikineet ovat nykyään pihatossa omassa osastossaan.
Pariskunta kuvaa siirtymistä robottilypsyyn osuvasti: ”oravanpyörätekeminen vaihtui tuotannon johtamiseen”.
Tekemistä ja rutiineja on yhä paljon ja toiveissa siintää jo uuden sukupolven tulo mukaan jossakin vaiheessa.
”Tilaa kehitetään koko ajan niin, että heillä on vapaus valita”, Hannu Gröhn sanoo.
”Pala kerrallaan, maraton-meiningillä”, Niina Gröhn lisää.
Suunnitelmallinen, tavoitteellinen kehittäminen on mahdollistanut myös rahoituksen saamisen tarvittaessa.
Omien tuotanto- ja talouslukujen vertailu muihin maitotiloihin Euroopan laajuudella on avannut yrittäjien silmiä monessa. Tuotos, noin 11 700 EKM (energia korjattu maitomäärä), on hyvä, mutta esimerkiksi peltojen käytössä on löytynyt tehostettavaa.
”Työn tuottavuus parantuu koko ajan”, Hannu Gröhn sanoo.
Nykyinen maailmantilanne on tarkoittanut tilalle lähinnä ennakoinnin lisäämistä. Kriittisiä varaosia on aina varastossa ja sähkölle, paineilmalle sekä vedelle on varajärjestelmät.
Eko-Erotus -separaattori valmistaa lietteestä kuivajaetta kuivitustarpeen mukaan. Kuva: Lari LievonenPasolan tila on yksi Nurmeksessa 26.–28.9. järjestettävän Maaseutuparlamentin retkikohteista. Gröhnit odottavat vierailua avoimin mielin.
”Emme oikein tiedä, kenelle tapahtuma on suunnattu ja millaisia vieraita on tulossa. Mutta tietysti olemme valmiita esittelemään tilaa. Harmi, että maatiloja on retkikohteina niin vähän”, Hannu Gröhn miettii.
- Osaston luetuimmat
