Lumileikit uhkaavat jäädä historiaan – kuluva vuosi on koko mittaushistorian kuumin, eivätkä ilmastonmuutoksen vaikutukset jää huomaamatta

Opin lapsena isältäni hämmästyttävän tempun: kun paukkupakkasella heittää mukillisen kiehuvaa vettä ilmaan, se muuttuu lumeksi. Olen aikuisiälläkin kylmällä ilmalla kokeillut, toimiiko temppu edelleen. Kyllähän se toimii.

Pakkaspäiviin liittyy paljon lapsenomaista innostusta herättäviä tempauksia. Jäälyhdyt, jäätyvät saippuakuplat, pulkkamäki, luistelu. Hiihtäminenkin alkaa olla hauskaa, kun ala-asteen kauhukokemuksista on vierähtänyt jo 15 vuotta.

Talvipäivän puuhat voivat kuitenkin jäädä pian historiaan ainakin eteläisessä Suomessa.

Suomessa marraskuu oli keskimääräistä kylmempi. Lokakuussakin Pohjois-Eurooppa erottui punaisena helottavassa maapallon lämpötilakartassa sinisenä – kun muualla kuun keskilämpötila kohosi reilusti keskiarvon yläpuolelle, meillä lokakuu oli hyinen.

Ilmastopalvelu Copernicuksen viestit maailmalta ovat olleet huolestuttavia. Maapallon lämpöennätykset ovat tänä vuonna menneet uusiksi kesä-, heinä-, syys- ja lokakuussa. Muiden kuukausien keskilämpötilat ylsivät viiden kuumimman kärkijoukkoon, useimmiten kakkospaikalle.

Vuodesta 2023 on hyvää vauhtia tulossa koko mittaushistorian lämpimin. Tammi–lokakuun aikana keskilämpötila on ollut mitatun historian korkein, 1,43 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana. Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteeksi otettiin lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen.

Huomenna päättyvässä Dubain ilmastokokouksessa tarkasteltiin, miten tavoitteen saavuttaminen etenee. Selvää on, että huonosti.

Osaltaan lämpöön on toki vaikuttanut El Niño -ilmiö, joka lämmittää merivettä Tyynenmeren itäosissa. Samalla se lämmittää meren yllä olevaa ilmamassaa. Tämän vuoden lämpöennätykset eivät kuitenkaan mene pelkästään ilmiön piikkiin.

Kauhukuvat rutikuivista, palavista metsistä, sulavista jäätiköistä ja sään ääri-ilmiöistä eivät ole enää pitkään aikaan olleet tulevaisuuden ongelmia. Ilmastokatastrofit koettelevat maailmaa kaiken aikaa, vaikka Suomessa meillä onkin ollut kylmä syksy ja alkutalvi.

Yksittäisellä ihmisellä on vain rajallinen määrä toimia, joita tehdä. Vähentämällä turhaa kulutusta ja syömällä ilmastoviisaasti voi kantaa kortensa kekoon, mutta se tuntuu pieneltä panokselta yritysten jättöpäästöjen rinnalla. Aktivismi voi tuntua raskaalta työpäivän ja kotitöiden jälkeen.

Silti: Jos muutosta ei pian tapahdu, valkoinen joulu ja lumileikit menetetään. Lauhtuvien talvien myötä katoaa myös tiedetemppu, joka on takuuvarma keino tehdä vaikutus pikkutyttöihin.