Suomen kylätoiminta ry valitsi sunnuntaina jo perinteiseen tapaansa vuoden kylän. Valinta kohdistui tällä kertaa Kitinojan kylään Seinäjoen Ylistarolla.
Kylien elämä on ennen kaikkea kiinni ihmisten toiminnasta. Elävä kylä tarvitsee paitsi riittävästi asukkaita ja yhteishenkeä, myös kylän toiminnalle ja tulevaisuudelle omistautuneita puuhaihmisiä.
Kitinoja täyttää nämä tunnusmerkit mainiosti. Vahvoista tulevaisuuden näkymistä kertoo muun muassa se, että kylän omana hankkeena on syntymässä kahdentoista uuden pohjalaistalon raitti, jonka puolen hehtaarin tonttien uskotaan houkuttavan kylälle uusia asukkaita.
Kaikki ei ratkea vain kylän omalla aktiivisuudella. Kunnan ja maakunnan viranomaisten suopea suhtautuminen on myös kehityksen edellytys. Ajatus, että maaseutukylään rakennettaisiin 12 uutta taloa – vieläpä hirrestä – ei uppoa läheskään koko maassa lupaviranomaisiin.
”Eihän mikään estä rakentamasta uusia taloja samalla periaatteella kuin on tehty vuosisatoja ja hyväksi havaittu”, projektipäällikkö Taina Hautamäki sanoo (MT 3.9.). Asia on juuri näin, ja todella hyvä, jos mikään ei estä.
Kitinoja on 400 asukkaan kylä, jossa aloite on otettu omiin käsiin. Ylistaron tuore kuntaliitos Seinäjokeen koetetaan kääntää voitoksi: ”Tyylimme on tehdä kunnalle sellaisia tarjouksia, joista ei voi kieltäytyä”, kyläaktivisti Alpo Kitinoja kertoo.
Kylä on maaseutuasutuksen perusyksikkö. Kylien kohtalot sanelevat samalla elävän maaseudun kohtaloa.
Kitinojan tapauksessa menestystä tukee läheinen sijainti vahvaan maakuntakeskukseen. Moni kylä ratkoo tulevaisuuttaan ilman tätä etua.
Kylien ja niiden palvelujen säilymistä kannattaa muun yhteiskunnankin tukea. Eniten on kuitenkin kiinni kylistä itsestään. Kylä elää, jos riittävän moni ihminen niin haluaa.