Hallitusohjelma heikentää maaseudun kehittämistä − vaikka maa- ja metsätalous säästyisivätkin, leikkauksia on tulossa ainakin yksityisteiden kunnossapitoon ja sanomalehtien jakelutukeen

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman tavoitteita maa- ja metsä­talouden osalta pidetään melko hyvinä. Sekä maa- ja metsä­talousministeri Sari Essayah (kd.) että ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) ovat Maaseudun Tulevaisuuden haastatteluissa vakuuttaneet, ettei hallitus heikennä maa- ja metsä­talouden toimintaedellytyksiä.

Maaseudulla on kuitenkin paljon muutakin. Hallituksen suunnittelemista leikkauksista moni kohdistuu suoraan koko maaseutuun. Leikkauksia on tulossa muun muassa yksityisteiden kunnossapitoon ja sanomalehtien jakelutukeen. Hallitus­ohjelman mukaan yksityisteiden vuosittainen valtionavustus tulee laskemaan 5–8 miljoonaa euroa.

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) kehottaa yksityisteiden varsilla asuvia varautumaan siihen, että heidän vastuunsa teistään kasvavat. Hän kehottaa maaseudun ihmisiä myös varautumaan siihen, ettei lehti kolahda laatikkoon enää jokaisena arkipäivänä. Hän ei usko, että postin viisipäiväinen jakelu onnistuu. (MT 10.7.)

Yksityisteillä ja niiden kunnolla on laaja vaikutus koko maassa. Yksityisteitä on noin 370 000 kilometriä, kun valtion hallinnoimia teitä on noin 80 000 kilometriä. WSP Finlandin tekemän selvityksen mukaan yksityisteiden varrella on arviolta noin 30 000 yritystä, 40 000 maatilaa, 250 000 omakotitaloa ja 190 000 kesämökkiä. Yksityisteiden varsilla asuu yli puoli miljoonaa ihmistä, mutta näiden teiden käyttäjiä on paljon enemmän.

Sanomalehtien jakelun hiipuminen entisestään vaikeuttaa moniarvoista viestintää. Onko lehdille käymässä samoin kuin ruualle, että lehtiä ei kannata tehdä, eikä niitä ole varaa tilata?

Ministeri Ranne on monien muiden perussuomalaisten tapaan kriittinen Ylen toimintaa kohtaan, mutta samaan aikaan hallitus aikoo heikentää sanomalehtien toimintaedellytyksiä. Tässä on selvä ristiriita.

Tietenkin lehdet voi lukea sähköisessä muodossa, mutta siihen tarvitaan riittävät yhteydet. Maaseudun laajakaistainvestointien tukien leikkaaminen ei edistä tarpeellisen digitaalisuuden kehitystä. Lisäksi maaseudulla asuu paljon ihmisiä, joille paperilehti on käytännössä ainoa vaihtoehto.

Posti on valtion täysin omistama osake­yhtiö, jossa valtiolla on erityinen intressi. Mikähän se on? Omistaja määrittelee yhtiön tehtävän. Luulisi, että postin jakaminen on Postin perustehtävä.

Hallituksen tarkoituksena on leikata myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoista eli cap-tuista yhteensä noin 240 miljoonaa euroa. Koska leikkauksia ei haluta tehdä maatalouden tukiin, kohdis­tuvat leikkaukset maaseudun kehittämis­rahoihin. Kysymys ei ole vain niin sanotusta syvästä maaseudusta, koska vain suurimpien kaupunkien keskustat ovat maaseutu­ohjelman ulkopuolella. (MT 28.6.)

Maaseudun kehittämisrahoista tehtävät leikkaukset vähentävät valtion menoja noin 140 miljoonaa euroa. Koska EU maksaa vastinrahaa, nousee summa 240 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa, että EU:lta tähän tarkoitukseen tulossa ollutta rahaa ei oteta vastaan.

Muutoksen tarvitaan lupa EU:lta. Jos hallituksen suunnitelma menee läpi, yli 240 miljoonan euron leikkaukset vuosille 2025–2027 puolittavat ely-keskusten maaseudun kehittämiseen tarkoitetun yritys- ja hankerahoituksen.

Maaseudun palvelujen heikentäminen ei ole yksittäisen ministerin vastuulla, koska jokainen ministeri hoitaa omaa tonttiaan yhteisesti sovittujen raamien puitteissa. Vastuu leikkausesityksistä on hallitus­puolueiden yhteinen. Postin jakelussa ja liikenneväylien kunnossapidossa ja digitaalisuuden edistämisessä koko maassa on kysymys suomalaisten yhdenvertaisuudesta. Se on eduskunnan vastuulla.