• Susikantaa pitää säännellä myös jatkossa

    Kiintiömetsästys näyttää pysäyttäneen susikannan kasvun. Kantaa on seurattava tarkasti myös jatkossa.
    Alkuvuoden kiintiömetsästys näyttää pysäyttäneen susimäärän kasvun.
    Alkuvuoden kiintiömetsästys näyttää pysäyttäneen susimäärän kasvun. Kuva: Markku Vuorikari
    Pääkirjoitus|Eläimet ja kasvit
    3.7.202606:30
    Pääkirjoitus
    Jussi Orell
    Lue artikkelin tiivistelmä
    • Kiintiömetsästyksessä ammuttiin 81 sutta 16 alueella. Luken mukaan maaliskuussa oli todennäköisimmin 77 reviiriä ja 430 sutta.
    • Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF ovat huolissaan kiintiömetsästyksen vaikutuksista. Metsästäjäliiton mukaan metsästys ei vaaranna suden suojelun tasoa.

    Alkuvuonna toteutettu susien kiintiömetsästys vaikuttaisi onnistuneen tavoitteessaan susimäärän kasvun pysäyttämisessä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan susikanta on säilynyt viime vuoden tasolla.

    Kiintiöpohjaisessa metsästyksessä ammuttiin 81 sutta kuudellatoista alueella. Maaliskuussa susireviirejä oli Luken mukaan todennäköisimmin 77 ja yksilöitä 430. Osa vaikutuksista voi todentua viiveellä. Metsästys pyrittiin kohdistamaan kokonaisiin laumoihin. Luken tiedossa on kolme tapausta, joissa kohdereviirin naapurilauman lisääntyvä yksilö tuli ammutuksi kiintiöalueella.

    Luontojärjestöt ovat kyseenalaistaneet kiintiömetsästystä. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää sitä esteenä suden suotuisan suojelun tason saavuttamiselle. Metsästyksen jatkaminen voi sen mukaan johtaa susikannan laskuun. Kannan tulisi liiton mukaan olla vähintään 500 yksilöä, jotta kanta pysyy elinvoimaisena, eikä sen geneettinen perimä heikenny. Liitto on kannellut metsästyskäytännöistä EU:n komissiolle. Myös WWF on huolissaan kiintiömetsästyksen vaikutuksista.

    Metsästäjäliiton mukaan mukaan metsästys ei vaaranna suden suotuisan suojelun tasoa. Liiton arviot yksilöiden määrästä ovat ajoittain eronneet Luken arvioista.

    Sudella on paikkansa Suomen luonnossa. Susia ei pidä demonisoida, mutta kannan on pysyttävä hallinnassa, jotta sudet oppivat karttamaan ihmistä myös jatkossa. Suden paikka on pihapiirin sijaan metsässä. Susi on hyökännyt ihmisen kimppuun viimeksi 1800-luvun loppupuolella. On pidettävä huolta siitä, että kohtaamistodennäköisyys pysyy matalana.

    Suden paikka on pihapiirin sijaan metsässä.

    Ensi tietojen valossa vaikuttaa siltä, että kiintiömetsästykselle on ollut hyvät perusteet. Susikannan hallinta on helpompaa silloin, kun kantaa ei päästetä kasvamaan hallitsemattomaksi, vaan se pidetään hallinnassa jatkuvalla seurannalla ja sen perusteella määritettävillä kaatomäärillä.

    Nykyistä selkeämpi linjaus on tarpeen myös karhun osalta. Nyt on ollut epäselvyyttä siitä, perustuuko metsästys jatkossa kiintiöihin vai harkinnanvaraisuuteen. Mahdollisimman luotettava laskentatieto on paras pohja aiheesta käytävälle, joskus tunteikkaaksi äityvälle keskustelulle.

    Lisää aiheesta
    • Suomessa susia oli maaliskuussa 2026 todennäköisimmin 430 yksilöä.

      Erä | Luonnonvarakeskus julkaisi suden tuoreimman kanta-arvion – tältä susitilanne näyttää

    Artikkelin aiheet
    susi
    kiintiömetsästys
    susikanta
    metsästys
    Luonnonvarakeskus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea