Luonnonvarakeskus julkaisi suden tuoreimman kanta-arvion – tältä susitilanne näyttää

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan susireviirejä oli maaliskuussa todennäköisimmin 77. Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai -pari.

Rajalaumat ja -parit mukaan lukien perhelaumoja oli 55 ja pareja 22. Lisäksi 18 reviiriä eivät saaneet pari- tai perhelaumastatusta, koska reviirin toinen tai molemmat lisääntyvät yksilöt oli poistettu kiintiömetsästyksessä tai poliisin päätöksellä. Poronhoitoalueella ei ollut maaliskuussa pysyviä pari- tai laumareviirejä.

Suomessa susia oli tämän vuoden maaliskuussa todennäköisimmin 430 yksilöä. Määrä on täsmälleen sama kuin edellisvuonna. Tulosta selittää tunnetun kokonaiskuolleisuuden yli kaksinkertaistuminen edelliseen vuoteen nähden.

Susikannan koko vaihtelee merkittävästi vuoden mittaan. Luke arvioi, että marraskuussa 2026 susia on 492–691 yksilöä. Ilman kannanhoidollista metsästystä ennuste maaliskuulle 2027 olisi 383–565 yksilöä. Ennuste koskee poronhoitoalueen ulkopuolella ja kokonaan Suomen puolella elävää susikantaa.

Vasemmassa kuvassa näkyvät susilaumat sekä kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2025. Vihreät ympyräsymbolit viittaavat perhelaumareviireihin ja siniset neliöt kahden suden asuttamiin reviireihin. Oikeassa kuvassa oranssilla ympyräsymbolilla on merkitty alueet, joilla on havaittu useampia susia, mutta jotka eivät muodosta perhelaumaa. Kuva: Luke

Metsästys vaikuttaa Luken mukaan susikantaan heti poistettujen yksilöiden kautta, mutta osa vaikutuksista näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Tunnettu kokonaiskuolleisuus arviointijaksolla (elokuu-maaliskuu) on ollut 155 yksilöä, josta metsästettyjen susien osuus oli 81 yksilöä.

Kiintiömetsästys näyttäisi pysäyttäneen kannan kasvun.

”Viime talven metsästys pyrittiin kohdistamaan kokonaisiin laumoihin. Tiedämme kolme tapausta, joissa alkuperäisen kohdereviirin naapurilauman lisääntyvä yksilö on tullut ammutuksi kiintiöalueella. Poistuneiden reviirien ja yksilöiden vaikutus naapurilaumojen reviirirajoihin ja tilankäyttöön näkyy isossa kuvassa vasta pidemmällä aikavälillä. Tieto reviirien muutoksista tulee varmasti täydentymään tulevan talven havaintojen myötä”, sanoo erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.