Hallitus perääntyi viisaasti makeisverosta – elintarviketeollisuudella nyt mahdollisuus investoida
Makeisten ja suklaan siirtäminen yleiseen arvonlisäverokantaan olisi voinut toimia porttina uusille vastaaville päätöksille, joita tulevatkin hallitukset voisivat toteuttaa poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Verotustekniselle kilpailun vääristämiselle ei tule antaa yhtään tilaa.
Makeishyllyjen runsaus olisi voinut vaihtua pidentyviin keksihyllyihin, jos hallitus ei olisi päättänyt perääntyä esityksestä. Niin kävi edellisellä kerralla, kun kansan makeanhimoa yritettiin saada verolle. Kuva: Jaana Kankaanpää5.3.202505:30
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ilmoitti tiistaiaamuna viestipalvelu X:ssä hallituksen peruuttavan viime keväänä tekemänsä päätöksen makeisten ja suklaan siirtämisestä nykyisestä alennetusta 14 prosentin verokannasta yleiseen 25,5 prosentin verokantaan. Sen sijaan hallitus on sopinut kiristyksistä viinien verotukseen sekä datakeskusten ja kaivosten sähkönkäytön verotukien poistamisesta (mt.fi 4.3.).
Korotukseen erittäin kielteisesti suhtautuneet alan yritykset ottivat uutisen vastaan odotetun myönteisesti. Sekä Fazer että Halva olivat panneet tuotantoonsa kaavaillut investoinnit veronkorotussuunnitelmien vuoksi jäihin, ja Fazer oli jopa väläyttänyt siirtävänsä Lahteen kaavaillun tehtaansa Ruotsiin. Fazer kiirehti tuoreeltaan palkitsemaan hallituksen päätöksen ilmoittamalla mittavan tehdasinvestointinsa nytkähtävän nyt eteenpäin.
Purra perusteli esityksestä luopumista sen lausuntokierroksella saamalla runsaalla kritiikillä ja myöntämällä, että esitykseen liittyy juridista epävarmuutta. Kaavailtu korotus olisikin saattanut olla jopa EU-säädösten vastainen, sillä direktiivin mukaan arvonlisäverotuksen tavoite on kerätä rahaa valtion kassaan, ei kulutustottumusten ohjaaminen tuotteiden kilpailuasetelmiin vaikuttamalla.
Terveysverojen toteuttaminen kilpailua vääristämättä on vaikeaa.
Orpon hallituksen ajatus kansan makeanhimon verottamisesta ei ollut ainutkertainen. Viimeksi sitä toteutettiin Suomessa huonohkolla menestyksellä vuosina 2011–2016, jolloin valmisteveron piirissä olivat makeisten ohella jäätelöt ja virvoitusjuomat. Keksit sen sijaan eivät olleet veron piirissä, joten kauppojen keksihyllyt alkoivat nopeasti paisua tuotteista, joista monilla oli karamelleista tuttuja nimiä: valmistajat luokittelivat makeisenkaltaiset uutuustuotteensa kekseiksi.
Kansan mieliteotkaan eivät talttuneet, eikä verolla ollut sokerituotteiden kulutukseen juuri vaikutusta. Lopullinen päätepiste verolle tuli EU:n komission päätöksestä, joka katsoi sen valtiontukisääntöjen vastaiseksi.
Kuten aiemman verokokeilun keksivaikutus osoitti, haittaveron luonteisten terveysverojen toteuttaminen kilpailua vääristämättä ja yllättäviä haittoja aiheuttamatta on vaikeaa. Makeisverotus avaa nopeasti myös portit haittaveron tyyppiselle politikoinnille, jossa kukin hallitus voisi luokitella tuotteita eri alv-kantoihin omien tavoitteidensa edistämiseksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
