• Ellei maatalouteen investoida, tuotanto ei kehity

    Ellei maatalouteen investoida, ei tuotantokaan kehity – päinvastoin se alkaa taantua. Tähän ei Suomella pitäisi olla varaa.
    Maatalouden tuotantorakennusta rakennetaan. Kuvituskuva.
    Maatalouden tuotantorakennusta rakennetaan. Kuvituskuva. Kuva: Jussi Hellsten
    Pääkirjoitus|Rakentaminen
    3.8.202207:06
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Kustannusten nousu vetää rakennusalan kasvuluvut miinukselle tämän vuoden lopulla. Erityisen alamaissa on maatalousrakentaminen. Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo luonnehtii maatalousrakentamisen suhdannetta sanalla heikko: ”Rakennusluvissa on tultu voimakkaasti alaspäin. Se näyttää aika isoa miinusmerkkiä tälle ja ensi vuodelle.” (MT 1.8.)

    Samaa viestiä kertoi suomalaisen maatalouden merkittävimmän rahoittajan, OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio OP:n tulosjulkistuksen yhteydessä viime viikolla. Maatilojen talletukset ovat kasvaneet, koska tilat eivät tällä hetkellä investoi. Jopa suunniteltuja rakentamis- ja koneinvestointeja on epävarman taloustilanteen sekä energia-, rehu- ja lannoitekustannusten nousun vuoksi siirretty tulevaisuuteen. (MT 29.7.)

    Investointien siirto epävarmassa taloustilanteessa on kaikin tavoin järkevää. Kun ajallista tarkastelukulmaa laajennetaan, nähdään kuitenkin huolestuttavampi suunta: vähäisten investointien taustalla ei ole vain Ukrainan sota ja viime syksyn tuotantopanoshintojen nousu. Jo viime vuonna tiloille myönnettyjen investointitukien määrä laski Ruokaviraston mukaan viidenneksellä edellisvuodesta (MT 13.2.).

    Sekään ei rohkaise investointiin, että moni tuotantoonsa ison investoinnin tehnyt tila on kustannusten nousun myötä ajautunut vaikeuksiin, kun tuottajahinnat eivät ole nousseet kustannusten tahdissa.

    Ellei maatalouteen investoida, tuotanto ei kehity.

    EU:n yhteisen maatalouspolitiikan vuosien 2014–2020 ohjelmakausi jatkovuosineen on päättymässä tämän vuoden lopussa. Sen myötä myös maatalouden investointitukien haku päättyy lokakuussa toistaiseksi. Ensi vuoden puolella haut avataan uudelleen, mutta avautumisen ajankohta ei ole vielä tiedossa. Tämä tuo lisää epävarmuutta uusien maatalousinvestointien tielle.

    Maatalouden investointilama osuu nyt tilanteeseen, jossa maatalouteen kohdistuu monia vaatimuksia ja odotuksia ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan liittyen. Toisaalta suomalaisella maataloudella olisi roolinsa myös ruokaturvan ylläpitäjänä.

    Ellei maatalouteen investoida – eikä ilmapiiri ole investointiin kannustava – tuotanto ei kehity. Ja mikä pahinta: se ei edes säily nykyisellään vaan alkaa taantua. Tähän ei Suomella pitäisi olla varaa.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 5

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 6

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

    • 7

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Konealan Gallup: Onko rakentamisen piristyminen näkynyt maarakennusalalla?

  • Suomessa infra-alalta eläköityy vuosittain noin 600 työntekijää enemmän kuin oppilaitoksista valmistuu uusia infra-alan ammattilaista vuodessa. Muuntokoulutuksella Destia ja Oamk haluavat vastata infra-alan osaajapulaan. Haku on alkanut ja koulutus alkaa 31.8.2026.

    Koneviesti | Helpotusta osaajapulaan – Destia ja Oamk aloittavat talonrakentajien infra-alan muuntokoulutuksen

  • Koneviesti | Lukijan idea: Rumpuputki sulaksi kotikonstein