Kansallinen luomustrategia kaipaa päivitystä

Luomutuotannon edistämisestä on viime vuosina riittänyt puhetta. Suomen maabrändityöryhmä ehdotti jo vuonna 2010, että puolet ruuasta olisi luomua vuoteen 2030 mennessä. Kaksi vuotta sitten julkaistussa kansallisessa luomustrategiassa luomuala halutaan kasvattaa 25 prosenttiin peltoalasta. Luomutuotteiden vienti halutaan kaksinkertaistaa ja luomun osuus julkisissa ruokahankinnoissa nostaa 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Samaan suuntaan ohjaa EU:n maatalouspolitiikan niin sanottu pellolta pöytään -strategia.

Pari vuotta sitten tavoitteet näyttivät realistisilta. Luomutuotteiden myynti kasvoi pitkään 10 prosentin vuosivauhtia. Kannattavuuslaskelmien mukaan luomutuotanto on myös ollut viljelijöille tavanomaista kannattavampaa. Luomun kysyntä alkoi kuitenkin sakata edellisvuonna. Viime vuonna luomutuotteiden myynnin arvo kääntyi kahdeksan prosentin laskuun. Määrällisesti laskun arvioidaan olevan vielä suurempi (MT 3.3.).

Syy kysynnän laskulle on ilmeinen. Venäjän hyökkäyssota sai ruuan hinnan kovaan nousuun myös Suomessa. Kuluttajien ostovoima on heikentynyt eniten vuosikymmeniin ja yhä harvemmalla kuluttajalla on varaa luomun kaltaisiin erikoistuotteisiin. Tuottajien kannalta tilanne on johtanut siihen, että luomusta maksettava lisähinta on osassa tuotteita kadonnut kokonaan. Sitä myötä tuotannolta häviää myös kannattavuus. Ongelma on yleiseurooppalainen. Tanskassa ja Norjassa Arla on jopa kannustanut maidontuottajiaan siirtymään takaisin tavanomaiseen tuotantoon. Valio ei ole vielä aloittanut vastaavia toimenpiteitä, vaikka luomumaidon kysynnän lasku aiheuttaakin haasteita.

On syytä toivoa, että luomutuotteiden kysyntä palautuu kasvu-uralle, kunhan talous virkoaa ja kuluttajien ostovoima paranee. Luomualan kehitys on ennenkin tapahtunut ylä- ja alamäkien kautta. EU-jäsenyyden alkuvaiheen luomuinnostus hiipui vähitellen. Sitä seurasi markkinavetoisemman kasvun vaihe. Joka tapauksessa alan kasvulle on ladattu isoja odotuksia niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Luomusta on välillä etsitty apua myös sellaisiin ongelmiin, joihin on parempia ratkaisuja tarjolla.

Ilmassa on myös merkkejä, että luomun alamäki ei johdu pelkästään taloustilanteesta. Turkulaisen Citymarket-kauppias Hannu Aaltosen mukaan aika on ajanut luomusta ohi. Lähiruoka on hänen mielestään ottanut luomun paikan kuluttajien mielissä. Elintarviketeollisuus on viime vuosina nostanut kotimaisen tuotannon vastuullisuuden markkinointiponnistelujen kärjeksi. Suuntaus on erittäin tervetullut, sillä viestille todella löytyy katetta, oli kyse sitten antibioottien käytöstä, possun saparoista tai ruuan puhtaudesta. Yhä useampi elintarvikepakkaus kertoo suoraan miltä tilalta tuote on lähtöisin.

Viime kädessä kuluttajat päättävät, mihin suuntaan ruokamarkkina kehittyy. Toki myös kaupan päätöksillä on iso rooli. Monessa tapauksessa luomutuotteet on hinnoiteltu tavallisen kuluttajan ulottumattomiin. Julkisissa ruokahankinnoissa on edelleen syytä kiinnittää huomiota vastuullisuuteen. Kotimaisten ja luomuelintarvikkeiden suosiminen on tässä keskeistä.

Viljelijän näkökulmasta luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutuminen on pitkä prosessi, eikä siitä irtautuminenkaan ole yksinkertaista. Sen takia luomuala tarvitsee pitkäjänteistä kehitystyötä ja vakaata tukipolitiikkaa.

Seuraavan hallituksen kannattaa ottaa luomustrategia perinpohjaiseen päivitykseen. Olennaista on, että sekä tuottajilla että kuluttajilla on tulevaisuudessakin tarjolla vaihtoehtoja eri tuotantomuotojen välillä.