Metsät ovat joutuneet politiikan ytimeen

Metsät ovat aina olleet Suomelle tärkeä asia. Niiden merkitys yhteiskunnallisessa keskustelussa oli pari vuosikymmentä sitten hiipumassa, koska metsätalouden ja -teollisuuden katsottiin lipuvan kohti auringon laskua. Koko metsäala on kuitenkin jälleen kerran kyennyt uudistumaan ja kääntämään auringon nousuun. Puusta osataan nyt tehdä perinteisten tuotteiden lisäksi lähes mitä tahansa.

Puheet ilmastonmuutoksesta ja sen torjumisesta ovat nostaneet metsät kotimaan lisäksi myös kansainvälisen politiikan keskiöön. Nyt ei puhuta laudasta, lankusta, sellusta eikä paperista, vaan pöydän ovat vallanneet aivan muut asiat. Euroopan unionin vihreä siirtymä on nostanut metsät unionin pöydille. EU haluaa päästä päättämään metsien köytöstä erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikan kautta. Unohtaa ei sovi myöskään monimuotoisuutta.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuskeskuksen johtajan Markku Jokisipilän mukaan viime syksynä virinnyt keskustelu Suomen hiilinielujen "romahtamisesta" ja siitä mahdollisesti koituvat miljardisakot nostivat metsäkeskustelun ryminällä politiikan ytimeen. Lähes jokaisessa jo pidetyssä vaalitentissä on keskusteltu metsien hiilinielusta ja -varastosta, monimuotoisuudesta, avohakkuista ja metsänhoidosta. Jokisipilän mielestä voidaan puhua jopa metsävaaleista. (MT Metsä 2/2023)

Metsien merkityksen kasvu näkyy myös puolueiden vaaliohjelmissa. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto haluavat uudistaa metsälakia, jotta avuhakkuita ei tehdä liian aikaisin. Jos lakia uudistetaan, puolueet saavat korjata omia tekemisiään, koska ne uudistivat metsälain Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa.

Metsien joutuminen politiikan ytimeen on periaatteessa hyvä asia, koska metsien ja metsäteollisuuden merkitys on Suomelle edelleen erittäin tärkeä. Huonoa on, että metsät nähdään liian usein vain hiilensitojina ja -varastona sekä luonnon monimuotoisuuden turvaajana. Metsät ovat niitäkin, mutta metsillä on myös taloudellinen ja sosiaalinen merkitys. Metsät eivät ole joko tai, vaan sekä että.