Hiilinielun kasvu on yhteinen tavoite

Elokapina aloitti maanantaina mielenosoitukset metsien hiilinielujen puolesta. Tempauksen nimi on "Hitaat marssit – tahdinmuutos tehometsätaloudelle". Liikenteen seassa hitaasti marssien halutaan palauttaa Suomen metsien käyttö kestävälle tasolle.

Elokapinan mielestä metsiemme hiilinielut on hakattu matalaksi selluteollisuuden jättiläisten voittojen turvaamiseksi. Elokapinan mukaan hiilinielujen kasvattaminen ja päästöjen alentaminen onnistuu ainoastaan rajoittamalla metsien hakkuumäärät kestävälle tasolle.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kirjoitti X:ssä, että myös MTK tekee samaa työtä, mutta näkökulma on tyystin erilainen. Hän korosti, että MTK:ssa hiilinieluja pelastetaan ylisukupolvisesti, metsänhoidon ja luonnontieteen oppeja kunnioittaen.

Yliö-kirjoituksessa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola muistuttaa, että jatkuvasti kasvavat hiilinielut ovat käytännössä mahdottomia, koska jossain vaiheessa ilman vahvoja metsänhoidon panostuksia metsät kääntyvät hiilen lähteeksi (s.11.).

Koska hiilensidonta on yhteinen tavoite, oppia kannattaa hakea historiasta. Valtakunnan metsien inventointien mukaan Suomessa kasvoi 1970-luvun alussa noin 1 500 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Nyt määrä on 2 500 miljoonaa kuutiometriä. Yksi kuutiometri puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia.

Puuta kasvaa edelleen hakkuita enemmän. Kasvua on mahdollista lisätä hyvällä metsänhoidolla, lannoittamalla ja jalostetuilla siemenillä ja taimilla. Lopullinen hiilinielun määrä riippuu biologian lisäksi myös laskukaavasta, jota on muutettu parin vuoden välein. Viimeisen laskentatavan päivityksen jälkeen hiilensidonta lisääntyi reippaasti (MT 9.10.).

Suomeen hakkuurajoituksia vaativilta unohtuu hiilivuoto eli se, että hakkuut siirtyvät muualle. Suomessa ei myöskään ole erikseen energia-, sellu tai tukkipuumetsiä. Hyvin hoidetusta metsästä ne saadaan samasta puusta.

Metsän puolesta kannattaa marssia reippaastikin. Hiilensidonnankin kannalta suomalainen metsänhoito on ollut menestys.