Bioenergia kasvu vaatii ennustettavuutta

Kipurajoille nousseiden liikennepolttoainehintojen suitsiminen oli erityisesti perussuomalaisille jo ennen vaaleja yksi merkittävimmistä tavoitteista. Eduskuntavaalikampanjassa ja ennen muuta vaalien jälkeen käydyissä hallitusneuvotteluissa puolue asetti tavoitteekseen, että Suomi pitäytyisi biopolttoaineiden jakeluvelvoitteessa EU:n asettamalla minimitasolla.

Kansallisen lainsäädännön mukaan jakeluvelvoite on nousemassa ensi vuonna 28 prosenttiin tämänvuotisesta 13,5 prosentista. Merkittävän korotuksen taustalla oli edellisen hallituksen päätös, jolla se laski tämänvuotista osuutta ja kattoi sen korottamalla tulevien vuosien jakeluvelvoitetta.

Tavoitetta lähdettiin hallituksessa edistämään ripeästi, ja jo elokuun lopulla työ- ja elinkeinoministeriö lähetti lausuntokierrokselle luonnoksen jakeluvelvoitteen alentamista koskevasta hallituksen esityksestä. Sen mukaan jakeluvelvoite pysyisi myös ensi vuonna 13,5 prosentissa.

Hallituksen suunnitelma on saanut kritiikkiä paitsi ympäristöväeltä myös biokaasualalta, joka vaatii jakeluvelvoitteen pitämistä vakaana. Alaa edustava Suomen Biokierto ja Biokaasu ry katsoo jakeluvelvoitteen alentamisen uhkaavan uusiutuvan energian investointeja Suomeen. Valion lantabiokaasuliiketoiminnan kehittämisestä vastaava projektipäällikkö Janika Keinänen muistuttaa, että teollisen mittakaavan biokaasutuotannon suunnittelu luvituksineen ja rakennusvaiheineen vie noin puoli vuosikymmentä. Jotta tällaisiin hankkeisiin voitaisiin ryhtyä, pitää sitä koskevan lainsäädännön olla ennustettavaa ja vakaata. (MT 11.9.)

Uusiutuva energia on nähty jo pitkään maakuntien ja maaseudun uutena tukijalkana. Esimerkiksi nurmibiomassan mädätyksen lisääntyminen voisi tuoda paremman mahdollisuuden viljelykiertojen monipuolistamiseen, kun nurmikasvustolle olisi käyttöä myös muilla tiloilla kuin karjatiloilla. Biokaasulaitosten tuottamalla mädätteellä taas voitaisiin korvata kalliisiin tuontiraaka-aineisiin perustuvia lannoitteita. Hallituksen esitys sataakin suoraan ulkomaisen fossiilisen energian laariin.

Nimenomaan jakeluvelvoitteen ottamista hampaisiin voi kummastella siksikin, että bensiinin hinnasta yli puolet ja dieselin hinnasta hieman alle puolet koostuu veroista: polttoaineverosta ja arvonlisäverosta. Hallitus voisi saavuttaa tavoitteensa estää liikkumisen kustannusten nousua yksinkertaisesti polttoaineveroa laskemalla. Se ei vaarantaisi bioenergia-alan kasvua.