Euroopan kauppa taiteilee USA:n ja Kiinan puserruksessa

Yhteisesti sovitut säännöt ja niiden noudattaminen ovat erityisesti pienten, viennistä riippuvaisten maiden etu. Yksi sääntöjä valvova organisaatio on Maailman kauppajärjestö WTO. Sen tehtävänä on käsitellä maailmankaupan kansainvälisiä sääntöjä, jotka perustuvat jäsenmaiden kesken neuvoteltuihin sopimuksiin.

Järjestö valvoo yhteisesti sovittujen sääntöjen toteutumista sekä toimii neuvottelufoorumina uusille sopimuksille. Geopoliittisten jännitteiden lisäännyttyä WTO on kuitenkin joutunut maailmankaupan säätelyssä sivuraiteille.

Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump on luvannut suojata maansa taloudellisia intressejä nykyistä vahvemmin. Yksi keino on laittaa tuontitavaroille lisää tulleja. Uhkauksen on arvioitu kohdistuvat erityisesti Kiinaan, mutta uusia tulleja on odotettavissa muillekin Yhdysvaltojen kauppakumppaneille.

Oli kuitenkin yllättävää, että Trump ilmoitti tämän viikon maanantaina aikovansa virkavalansa vannottuaan asettaa ensi töikseen 25 prosentin tullit kaikille Meksikosta ja Kanadasta tuleville tavaroille. Lisäksi Kiinasta tuotaville tuotteille asetetaan kymmenen prosentin tulli kaikkien muiden mahdollisten tullimaksujen päälle.

Trumpin edellisellä presidenttikaudella USA, Meksiko ja Kanada solmivat uuden Pohjois-Amerikan USMCA-vapaakauppasopimuksen, joka korvasi aiemman Nafta-sopimuksen. Uusi sopimus oli Trumpin mielestä "maailman paras sopimus”, edellinen sopimus oli puolestaan "maailman huonoin sopimus". Demokraatit ja republikaanit hyväksyivät sopimuksen poikkeuksellisesti lähes yksimielisesti.

Kanadalle ja Meksikolle suunniteltavat tullit ovat osin ymmärrettäviä, koska Yhdysvaltojen tavarakauppa oli Eurooppa-neuvoston tilaston mukaan molempien kanssa suurempaa vuonna 2022 kuin Kiinan kanssa. Trumpin tulevien päätösten kannalta on huolestuttavaa, että EU:n ja USA:n välinen tavarakauppa on suurempaa kuin USA:n kauppa Kanadan ja Meksikon kanssa.

Eurooppa on USA:ta riippuvaisempi Kiinan kanssa käytävästä kaupasta. Kiina ja USA ovat tasapäin ylivoimaisesti suurimmat EU:n kauppakumppanit. Yhtäaikainen kauppasota molempia kauppakumppaneiden kanssa olisi EU:lle kova paikka. Jo USA:n Kanadalle ja Meksikolle asetettavat tullit vaikuttavat moniin suomalaisiin yrityksiin. Kanadassa toimii kymmeniä ja Meksikossa yli 40 suomalaista yritystä. (Yle 26.11.)

EU pyrkii etsimään uusia kauppakumppaneita, jotka eivät olisi riippuvaisia USA:n ja Kiinan päätöksistä. Unioni on solminut kahdenväliset kauppasopimukset muun muassa Japanin ja Kanadan kanssa. Vapaakauppaneuvotteluja on käyty vuosia myös Mercosur-yhteisön eli Argentiinan, Brasilian, Paraguayn, Uruguayn ja Bolivian kanssa.

Kauppasopimusten tekeminen on vaikeaa. Yhteistä niille näyttää olevan, että erityisen vaikeaa on päästä sopuun maataloustuotteista. USA ja EU kävivät pitkään TTIP-vapaakauppaneuvotteluja, mutta ne kaatuivat vuonna 2016 muun muassa kiistaan geenimuunnelluista elintarvikkeista.

Myös Mercosur-neuvotteluissa suurin kiistanaihe ovat elintarvikkeet. Omaa ruuantuotantoaan tiukasti säätelevän EU:n on vaikea hyväksyä nykyistä enemmän löysemmillä kriteereillä tuotettua ruokaa markkinoilleen. Myös metsäkatoasetus tiukasti toteutettuna rajaisi kauppaa merkittävästi. Kun EU joka tapauksessa tarvitsee uusia kauppasopimuksia Kiinan ja USA:n vastapainoksi, joustoa vaatimuksiin todennäköisesti löytyy.

EU:n kannalta on hyvä, että myös Kiina ja USA tarvitsevat toistensa vastapainoksi kauppakumppaneita. Yksi asia on selvä. Mahdollisissa kauppasodissakin tavalliset kuluttajat joutuvat aina maksajiksi.