Hallituksen on lunastettava antamansa lupaukset

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelma on maa- ja metsätalouden kannalta lupauksia antava. Tähän viittasi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Hänen mielestään nykyisen hallituksen neljällä puolueella on hyvin samanlainen näkemys suomalaisesta maataloudesta, kun vertaa edelliseen hallitukseen. (26.6.)

Hallitusohjelma sisältää muun muassa kirjaukset elintarvikemarkkinalain uudistamisesta, kilpailu- ja hankintalain tarkastelusta ja siitä, että annetaan elintarvikemarkkinavaltuutetulle mahdollisuudet saada parempaa kustannusvertailutietoa. Essayahin mielestä maataloustukijärjestelmää on kehitettävä ja yksinkertaistettava siten, että tuki kohdistuisi enemmän ruuantuotantoon.

Essayah puhui hallituksen yksituumaisuudesta myös avatessaan Okra-näyttelyn. Hänen mukaansa hallitusneuvotteluissa oltiin yksimielisiä siitä, että kotimaisesta ruuantuotannosta täytyy pitää huolta, koska se on osa itsenäisen Suomen selkärankaa. Essayahin mielestä maatalous ei ole vain elinkeino, vaan myös elinehto, koska ilman kotimaista ruoantuotantoketjua ei olisi aamupuuroa, torstain hernekeittoa pannukakulla eikä kesäherkkuja.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) puolestaan lupasi, että nykyinen hallitus on toimissaan edellistä suopeampi alkutuottajia kohtaan. Hän vakuutti, että metsänomistajat ja maanviljelijät voivat nukkua yönsä rauhassa, koska metsä- ja maaomaisuuden kunnioittaminen on kaiken toiminnan lähtökohtana. (MT 7.7.)

Mykkäsen mukaan metsien hakkuurajoi­tuksia tai muuta tiukkaa metsätalouden säätelyä tai valvontaa ei ole tulossa. Maatalouden ilmastotoimiin hän lupaili mallia, jossa metsänomistajien ja maanviljelijöiden ilmastotoimia tuetaan verorahojen sijaan enemmän yritysten rahoilla.

Mykkäsen mielestä on olemassa vähintään satoja miljoonia euroja rahaa, joka etsii luotettavia ja mitattavia hiilikompensaatioita. Metsien hakkuita voidaan hänen mukaansa kasvattaa, jos teollisuuden päästöt saadaan talteen. Suomi tavoittaakin hänen mukaansa hiilineutraalitavoitteen vuoteen 2035 mennessä teollisuuden uusien teknologiaratkaisujen avulla.

Hallituksen tavoitteet ovat maa- ja metsä­talouden kannalta hyviä. Esimerkiksi ilmastopolitiikassa on tärkeintä vähentää päästöjä. Eri asia on, miten hallitusohjelman tavoitteet saadaan suhteutettua Euroopan unionin asettamiin lulucf-asetuksen vaatimuksiin, jotka kohdistuvat myös maa- ja metsätalouteen.

Suomi on velvoitettu kasvattamaan maankäyttösektorin nettonielua merkittävästi nykytasosta. Asetus edellyttää maankäyttösektorin laskennallisen hiilinielun kasvattamista vuoteen 2030 mennessä 17,8 miljoonaan tonniin. Luonnonvara­keskuksen alustavien laskelmien mukaan viime vuonna maankäyttösektorin nettonielu oli miljoona tonnia.

Nykyisellä hallituksella on lähtökohtaisesti paremmat mahdollisuudet huomioida maa- ja metsätalous edeltäjäänsä paremmin. Edellisessä hallituksessa maa- ja metsä­talousministeriön ja ympäristöministeriön välillä oli paljon erilaisia ja jopa vastakkaisia näkemyksiä maa- ja metsätalouden roolista ilmastonmuutoksen torjumisessa.

Mykkänen uskoo, että aikaisempaan nähden maa- ja metsätalousministeri ja ympäristöministeriö tekevät enemmän yhdessä asioita kuin erikseen, ja kinastelut jäävät astetta vähemmälle. Hän uskoo, että he Sari Essayahin kanssa ymmärtävät hyvin toisiaan ja tulevat toimeen.

Hallituksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sujuvaa ja luotettavaa yhteistyötä hallituspuolueiden kesken. Toivoa sopii, että alkuhankaluuksien jälkeen hallitus ryhtyy nopeasti toteuttamaan ohjelmaansa. Se vaatii kovaa työtä sekä kotimaassa että EU:ssa.