Metsäkatoasetuksen velvoitteet valuvat maanomistajan niskaan

Näillä näkymin EU:n metsäkatoasetus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Sen seurauksena EU-alueella ei saa myydä sellaista kahvia, kaakaota, soijaa, naudanlihaa, palmuöljyä, puuta tai kumia, joka on aiheuttanut metsäkatoa. Raaka-aineen täytyy olla jäljitettävissä ja pitää olla varmistus, että sen tuotanto ei ole aiheuttanut metsäkatoa.

Varmaa asetuksen voimaantulo ei tälläkään kertaa ole, koska EU:n metsäiset jäsenmaat panevat edelleen hanttiin. Muun muassa Saksan liittokansleri Friedrich Merz on laittanut koko arvovaltansa peliin, jotta asetuksen velvoitteet ja niiden aiheuttamat kustannukset rasittaisivat saksalaista teollisuutta ja metsänomistajia mahdollisimman vähän, tai mieluummin ei lainkaan. Vaikka asetus on periaatteessa laadittu estämään EU:n ulkopuolisten maiden metsäkatoa, arvostelijoiden mielestä se lisää byrokratiaa ja aiheuttaa suuria kustannuksia. (MT 13.8.)

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan EU:n metsäkatoasetus voi aiheuttaa suomalaisille yrityksille jopa satojen miljoonien eurojen kustannukset. Suurimmat kustannukset tulisivat puuta käyttäville yrityksille sekä kaupan alalle. Nauta-alalle kustannukset olisivat kolmanneksi suurimmat, mutta selvästi kahta muuta pienemmät. Kustannukset olisivat suhteellisesti suurimpia pienissä yrityksissä. (MT 30.4.)

Byrokratian lisääntymisestä on laaja yksimielisyys, mutta siitä, miten asetus vaikuttaa erikokoisiin yrityksiin ja yksittäisiin metsänomistajiin sekä tuottajiin, on erilaisia näkemyksiä. Ruokaviraston erityisasiantuntijan Shingo Masudan mielestä metsäkatoasetus koskee vain pientä osaa metsänomistajista ja tuottajista (MT 10.9.).

Masudan mukaan esimerkiksi metsäkaupoissa asetus koskee puutavaran ostajaa ja nautapuolella teurastajaa. Metsänomistajista asetus koskee hankintahakkaajia ja naudanlihantuotannossa myös suoramyyntitiloja.

Masudan mielestä vaadittavan DD-ilmoituksen tekeminen on kuin veroilmoituksen täyttäminen. Nettialustaan luodaan tunnukset, täytetään nettilomake ja painetaan nappia.

Itävaltalaisen Salzburgin osavaltion maataloustuottajien etujärjestön metsäjohtajan Franz Lanschützerin mielestä metsäkatoasetuksen tuoma byrokratia on myrkkyä erityisesti Salzburgin alueen pienille metsänomistajille. Hänen mielestään pienillä yksityisillä metsänomistajilla ei ole kapasiteettia eikä mahdollisuuksia syöttää kaikkia asetuksessa vaadittuja tietoja EU:n tietojärjestelmään. (MT 15.9.)

Jos asetus tulee ensi vuoden alussa nykyisessä muodossaan voimaan, niin Lanschützerin mukaan iso osa alueen metsätaloudesta ja puunjalostuksesta pysähtyy.

Erityisesti pieniä metsänomistajia on Saltzburgissa ohjeistettu myymään kaiken myytävissä olevan puun vuoden loppuun mennessä.

Vaikka nykymuotoisen metsäkatoasetuksen voimaantulossa on epävarmuutta, Suomessa hallitus antoi viime kuun lopulla esityksensä metsäkatolaiksi Suomessa. On hyvä, että esitykseen sisältyy kaikki mahdolliset kansalliset joustot.

On melko varmaa, että byrokratia ja kustannukset kasvavat. Kaikesta huolimatta vasta käytäntö osoittaa, millaisia vaikutuksia asetuksella on eri toimijoille. Vaikka Ruokaviraston erityisasiantuntijan Shingo Masudan mukaan metsäkatoasetus koskettaa vain harvoja, koskettaa se tavalla tai toisella kaikkia nauta- ja metsätiloja.

Vaikka kaupan ja teollisuuden velvollisuus on varmistaa, ettei metsäkatoa ole tuotannossa aiheutunut, vaatimukset ja toteutus tuotannosta kohdistuvat tiloille. Lisäksi kustannukset pitää saada katettua. Byrokratialla ja kustannuksilla on ainakin aikaisemmin ollut tapana valua tuotantoketjussa alaspäin.

Suuri vaara on myös, että asetus heikentää EU-maiden yritysten ja tuottajien kilpailuasemaa, koska kaukomaiden tuotantotapoja on vaikea valvoa.