Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että suomalaiset siat voivat selvästi paremmin kuin lajitoverinsa Keski-Euroopassa.
Parhaimpaan eli erinomaiseen hyvinvointiluokkaan ylsi tutkimuksen mukaan peräti 44 prosenttia Suomen lihasikaloista. Lopuissa 56 prosentissa luokitus oli toiseksi paras eli ”hyvä”.
Tutkimuksen vertailuryhmistä Britanniassa, Espanjassa ja Ranskassa yksikään ei yltänyt erinomaiseen hyvinvointiluokitukseen.
Helsingin yliopistossa tutkimuksesta vastannut Camilla Munsterhjelm pitää suomalaisen lihasikaloiden vahvuuksina eläinten terveyttä, käyttäytymistä ja olosuhteita. Tutkimuksen uusi ”Welfare Quality” -menetelmä lähestyykin hyvinvointia nimenomaan eläimen näkökulmasta.
Tutkijoiden mukaan Keski-Euroopan oloissa kehitetyt WQ-mittarit ovat suomalaiselle tuotannolle jossakin määrin jopa lepsuja. Samaa arvostelevat myös Suomen eläinsuojelujärjestöt.
Tässä tutkijat tietoisesti – ja eläinsuojelujärjestöt ehkä huomaamattaan – tunnustavat kotimaisen tuotannon korkean tason. Suomi niittää nyt tulosta niistä yhteisistä tavoitteista, joita tuottajat, tutkijat ja viranomaiset ovat eläinten hyvinvoinnille asettaneet. Tämä työ jatkuu edelleen.
Suomen sikaloissa lihovat parhaillaan kinkut joulun markkinoille. Suomalainen kuluttaja voi luottaa siihen, että kotimainen valinta tukee myös eläinten parempaa hyvinvointia.
Suomalaistuottajat kehittävät tuotantonsa laatua ja tuotantoeläinten hyvinvointia avoimilla markkinoilla. Markkinat sallivat vapaan lihantuonnin maista, joissa ei aseteta samoja vaatimuksia.
Suomalainen possu voi siis varsin hyvin. Harmi vain, että yhä harvemmalla on nykyoloissa varaa näitä laatupossuja tuottaa.
Tuotannon jatkumisen voi turvata vain, jos possun hyvinvointi näkyy myös sen hinnassa.