Maanomistajat ovat tottuneet siihen, että yhteiskunta tarvitsee tiensä, ratansa, vesijohtonsa ja voimalansa – ja taajamat rakennusmaansa. Maanomistajat yleensä ymmärtävät yhteiskunnan tarpeet, jos niiden täyttämisestä sovitaan asiallisesti. Se tarkoittaa neuvotteluja ja käypää korvausta.
Yhteiskunnalle on riitatapauksissa varattu oikeus maan pakkolunastukseen. Myös se edellyttää käypää korvausta maanomistajalle. On kuitenkin ilmennyt tapauksia, joissa kunnat ovat alkaneet tehdä bisnestä pakkolunastuksilla (MT 19.2.). Tilanne, jossa alihintaan otettu maa päätyy kuntien kauppatavaraksi gryndereille, on kestämätön. Hairahtuneet kunnat on saatava kuriin ja takaisin osaksi oikeusvaltiota.