Perussuomalaisten surkea vaalimenestys lämmittää hallituksen puoliväliriihtä

Vaikka kunnissa ja hyvinvointialueilla päätetään jokaista suomalaista läheisimmin koskevista asioista, hallitsivat soten rahoitusta koskevat asiat vaalikeskusteluja.

Pääministeripuolue kokoomus menestyi vaaleissa kohtuullisesti. Vaikka alue- ja kuntavaaleissa SDP meni ohi, voi tulosta pitää hyvänä kesken vaikean hallituskauden. Kokoomus voi pitää jopa voittona, että puolue säilyi suurimpana Helsingissä.

Vaalien tuloksen perusteella näyttää siltä, että äänestäjät lähettivät hallituspuolueille tylyt terveiset perussuomalaisten kautta. Puolueen tulos oli surkea, ja se oli jatkumoa EU-vaalien tulokselle. Perussuomalaiset jäi kuudenneksi, koska keskusta, vasemmistoliitto ja vihreät menivät ohi.

Puolue sai kantaa vastuun kokoomusjohtoisen hallituksen säästöistä, verojen korotuksista, työelämäuudistuksista ja sairaaloiden yöpäivystyksen leikkaamisesta. Hallituksen pienemmät puolueet RKP ja kristillisdemokraatit menestyivät vähintäänkin kohtuullisesti.

Kaikki edellisen hallituksen puolueet menestyivät hyvin. SDP oli molempien vaalien ykkönen, ja keskusta palasi Antti Kaikkosen johdolla komeasti murheen alhosta. Vihreät ja vasemmistoliitto kirittivät toisensa hyvään tulokseen.

Huomionarvoista on, että SDP menestyi ilman Sanna Marinia ja vasemmistoliitto ilman Li Anderssonia. RKP:n kannatukseen ei juuri vaikuta, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa.

Perussuomalaisten surkea EU-vaalitulos ei ainakaan näkyvästi vaikuttanut hallituksen dynamiikkaan. Miten käy näiden vaalien jälkeen? Vuoden 2017 kuntavaalien kannatusromahduksen jälkeen puolue hajosi. Puolue oli hallituksessa, mutta hajoamisen seurauksena hallituksessa jatkoivat puolueesta eronneet siniset. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi sunnuntai-iltana, ettei puolueen linja hallituksessa muutu. Paineet ainakin puolueen sisällä kasvavat.

Kovat ulkopuoliset paineet voivat myös tiivistää hallitusta. Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan olivat riittävä liima pitämään pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kasassa. Riittääkö Venäjän hyökkäyssota, Trump ja taloustilanne pitämään Orpon hallituksen kasassa?

Hallituksella ei ole aikaa murehtia vaalimenestystä, koska se valmistautuu parhaillaan puoliväliriiheen. Sieltäkään ei ole odotettavissa hyvää kerrottavaa äänestäjille. Murheita on paljon ja ilonaiheita vähän. Puolustusmenot kasvavat mutta talous ei. Yhdysvaltain presidentti Trumpin arvaamattomat toimet uhkaavat hienoisen kasvun oraita, sote-menoja pitäisi leikata ja Kelalle nimittää pääjohtaja. Eikä tässä vielä kaikki.

Hallituksen on puoliväliriihessä pääsiäisen jälkeen tarkoitus esitellä lupaamiaan kasvutoimia. Rahaa niihin on ainakin osaksi ajateltu haalia muun muassa valtion omaisuutta myymällä, mutta nyt on huono aika. Valtion pörssiomistusten arvo on pudonnut pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituskaudella 44 prosenttia (IL 10.4.).

Sekä puolueiden vaaliorganisaatiot että äänestäjät saavat pitkän vaaliputken jälkeen levähdystauon. Ensi vuonna ei ole vaaleja. Näillä näkymin seuraavat vaalit ovat vuoden 2027 eduskuntavaalit. Niihin valmistautuminen on jo menossa, ja erilaisista hallituskuvioista on kannunvalanta käynnissä.

Joko nyt syntyisi perinteisten kolmen suuren puolueen hallitus? Kunta- ja aluevaalien perusteella se olisi mahdollista, mutta vaaleihin on kaksi vuotta aikaa.

Nykyisessä maailmanmenossa vuosi on pitkä aika ja politiikassa voi tapahtua paljon. Joka tapauksessa oppositiopuolueiden kannattaa toivoa pääministeri Petteri Orpon hallitukselle kohtuullista menestystä, koska vaikeita asioita riittää seuraavillekin vaalikausille. Kaikkien on syytä toivottaa nyt valituille kunta- ja aluepäättäjille erinomaista menestystä tehtävissään.