Luonnonvarakeskuksen mukaan jokainen suomalainen tuhlaa kotonaan 23 kiloa ruokaa. Ruokahävikin kokonaismäärä on huomattavasti suurempi, koska kotitalouksien osuus ruokahävikistä on noin kolmannes. (MT 18.4.)
Maa- ja kotitalousnaiset pyrkivät vähentämään ruokahävikkiä kampanjan avulla. Kuluttajille kerrotaan, mikä merkitys ruokahävikillä on vesistöille ja ilmastolle. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan hukkaan menneen ruuan ilmastovaikutus on yhtä suuri kuin 100 000 auton.
Ruokahävikin suuri määrä kertoo osaltaan suomalaisten suhtautumisesta ruokaan. Ajatuspaja e2:n keskiviikkona julkaiseman Ruokitaan edes itsemme -raportin mukaan ruokaa pidetään Suomessa helposti itsestään selvänä asiana, vaikka ruoka on sekä ihmisoikeus että rauhan edellytys.
Raportin tekijän, tutkija Kaisa Karttusen mielestä Suomeen tarvitaan laajaa, kestävän kehityksen ruokapolitiikkaa, jota tehdään eri hallinnonalojen yhteistyönä. Karttunen kaipaa myös lisää kuluttajien osallistumista ja vastuuta ruuasta.
Ruokaturva on maailmanlaajuinen asia. YK:n tavoitteena on poistaa nälkä maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on karkaamassa käsistä, sillä toissa vuonna nälkäisten määrä kääntyi kasvuun. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n arvion mukaan viime vuonna nälkäisten määrä kasvoi edelleen.
Maailmanlaajuista ruokaturvaa uhkaa muun muassa ilmastonmuutos. Karttunen muistuttaa, ettemme ole varautuneet esimerkiksi Etelä-Euroopan kuivumiseen ja siitä johtuvaan ruuantuotannon vähenemiseen.
Vaikka Suomen ruokajärjestelmä toimii tällä hetkellä suhteellisen hyvin, heikkouksiakin löytyy. Karttusen mukaan yksi Suomen ruokajärjestelmän suurimpia heikkouksia on viljelijöiden vakava kannattavuusongelma. Samaan on kiinnittänyt huomiota myös Huoltovarmuuskeskus, jonka mukaan Suomen ruokaturvan suurin uhka on maatalouden heikko kannattavuus.
Maatilojen kannattavuus on ollut huono jo vuosia, viime vuosina jopa erittäin huono.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Jukka Tauriaisen mukaan maa- ja puutarhatilojen kannattavuus oli viime vuonna erittäin heikko. Viime vuoden keskimääräinen kannattavuuskerroin oli 0,26. Tauriaisen mukaan yhtä heikkoja kannattavuuskertoimia on tällä vuosituhannella ollut vain parina kolmena vuotena.
Viime syksyn heikkojen korjuuolosuhteiden lisäksi tuottajahinnat ovat alhaalla. Esimerkiksi viljatilojen kannattavuus on ollut käytännössä nolla. Tauriaisen mukaan juurikaan huonommaksi ei voi enää mennä. Sika- ja nautapuolella hinnat ovat olleet alhaisia jo vuosia, eikä tilanteeseen ole Tauriaisen näkemyksen mukaan tulossa tänäkään vuonna muutosta.
Tuottajien heikosta asemasta ja epäreiluista kauppatavoista elintarvikeketjussa on puhuttu vuosia. Kauppa on kiistänyt ongelmat, mutta nyt sekä Suomessa että EU:ssa valmistellaan lainsäädännöllisiä muutoksia epäreilujen kauppatapojen kitkemiseksi.
Tuottajahintojen osuus kuluttajien ruokamenoista on monissa tuotteissa häviävän pieni. MTK:n keräämän aineiston mukaan esimerkiksi ruisleivän hinnasta tuottajan osuus on kolme prosenttia. Arvonlisävero on nelinkertainen tuottajan osuuteen verrattuna. Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen hintatietojen perusteella laaditut raportit löytyvät MTK:n nettisivuilta.
Tuottajahintojen lisäksi kannattavuuteen vaikuttavat tuotantopanosten hinnat. Hyvällä syyllä voi kysyä, miksi tuotantopanosten hinnat ovat Suomessa nousseet merkittävästi enemmän kuin kilpailijamaissa?
Suomessa tuotetaan tutkitusti korkealaatuista ruokaa, mutta se ei näy tuottajahinnoissa. Tätä menoa Suomen ruokajärjestelmä ja ruokaturva romahtavat, emmekä pysty ruokkimaan edes itseämme.