Alueellinen kattavuus on Ylen toiminnan perusta

Ylen asema oli yksi hallitusneuvottelujen kiistakysymyksiä. Perussuomalaisten edustajat arvostelivat Ylen sisältöjä, mistä syntyi keskustelu Ylen uutistoiminnan riippumattomuudesta. Lopulta hallitusohjelma siirsi keskustelun Ylestä ja sen rahoituksesta parlamentaariseen valmisteluun, minne se kuuluukin. Toki hallituspuolueilla on eduskunnassa enemmistö. Vaalitulos näkyy myös Ylen hallintoneuvoston kokoonpanossa. 21-henkisessä neuvostossa on 15 uutta jäsentä. Edustajista viisi on kokoomuslaisia ja viisi perussuomalaisia.

Hallintoneuvoston uuden puheenjohtajan Sinuhe Wallinheimon (kok.) mukaan Ylen rahoitusta supistetaan suurella todennäköisyydellä (MT 2.8.). Viimesyksyisessä varjobudjetissaan kokoomus ja perussuomalaiset väläyttelivät 120–140 miljoonan euron leikkauksia. Viime vuonna Yle sai rahaa 557 miljoonaa euroa. Wallinheimon mukaan on selvää, että myös Ylen varoja on leikattava tilanteessa, jossa sopeutuksia on tehtävä koko maassa yhteensä 6 miljardin euron edestä. Ylen aluetoimitusten elinvoimaisuuteen ja maaseutusisältöihin Wallinheimo ei ota kantaa. Ei ole yllätys, että entisenä ammattikiekkoilijana hän antaa tunnustusta Ylen urheilutuotannolle. Ulkomaisten viihdesarjojen hankkimiseen ja esimerkiksi hengellisiin sisältöihin hän ei osaa ottaa kantaa.

Ylen tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia tasapuolisesti ja keskittyä sisältöihin, joiden tuottaminen ei kaupallisin perustein ole mahdollista. Yle on perinteisesti koettu erityisen tärkeänä maaseudulla. Viime vuosina yhtiön arvostus on MT:n tutkimusten mukaan kuitenkin kärsinyt kolauksen myös maaseutumaisissa kunnissa. Ylen aluetoiminta pitää jättää mahdollisten leikkausten ulkopuolelle. Jos alueellisesti kattavasta uutistoiminnasta luovutaan, horjuu koko yleisradiotoiminnan oikeutus. Moniarvoisen uutistoiminnan varmistamiseksi olisi myös hyvä selvittää, voidaanko osa Ylen säästöistä käyttää esimerkiksi sanomalehtien jakelutuen leikkauksen perumiseen.

Wallinheimo vakuuttaa, että Yle on riippumaton media. Keskustelua ulkopuolisesta vaikuttamisesta käytiin paitsi hallitusneuvottelujen kuluessa, myös pääministeri Juha Sipilää (kesk.) koskeneen Terrafame-kohun aikana vuonna 2016. Riippumattomuus tarkoittaa, että toimitus tekee sisältöjä koskevat ratkaisut itsenäisesti. Se on koko länsimaisen vapaan tiedonvälityksen perusta. Kokonaan toinen asia on, koetaanko toimituksen olevan kallellaan johonkin suuntaan. Toimittajat niin Ylessä kuin muissakin medioissa ovat pääasiassa korkeakoulutettuja kaupungeissa asuvia ihmisiä. Sillä voi olla vaikutusta esimerkiksi näkökulmiin, joista maaseudun elinkeinoja käsitellään.

Alkuvuonna julkistetun Worlds of Journalism Study -kyselytutkimuksen Suomen osuuden mukaan nuori toimittajasukupolvi kokee yhteiskunnallisen muutoksen ajamisen tärkeämpänä kuin pitkään alalla toimineet. Toimittajat ovat arvoineen samanlaisia ihmisiä kuin muutkin. On kuitenkin tärkeää pitää huolta, että yhteiskunnallinen aktiivisuus ei synnytä mielikuvaa puolueellisesta uutisoinnista. Kaikilla journalisteilla on velvollisuus pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Se edellyttää huolellisuutta ja tarkkuutta, joka pidettävä mielessä myös kiivaan uutiskilpailun keskellä.

Ylen oman selvityksen mukaan se tavoittaa huonoiten 20–40-vuotiaat miehet. Erilaisten tutkimusten mukaan nuorten naisten ja miesten arvot ja kiinnostuksen kohteet ovat viime vuosina eriytyneet entistä vahvemmin. Jatkossa Ylen haaste onkin palvella tasapuolisesti yhä erilaisempia yleisöjä. Joka tapauksessa suomalaiset tarvitsevat jatkossakin laadukkaan Yleisradion.