EKP pyrkii korkoja nostamalla hidastamaan inflaatiovauhtia, vaikka nostojen vaikutus tilanteessa, jossa inflaatio johtuu energian saatavuusongelmista ja hinnasta, tiedetään heikoksi. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 8,3 prosenttia. Inflaatiota vauhdittivat etenkin sähkön ja polttoaineiden kallistuminen sekä asuntolainojen korkojen nousu. Erityisen paljon nousi ruuan hinta. Ruoka ja alkoholittomat juomat maksoivat lokakuussa lähes 16 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Ruuan hinnan arvioidaan nousevan edelleen, vaikka Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi arvioi, että nousuvauhti ainakin prosenteilla mitattuna hidastuu. Niemi perustelee näkemystään sillä, että ruuan hinta lähti nousuun viime vuoden marraskuussa, joten vertailukuukausien lähtötilanne on jo korkeampi. (Yle 14.11.)
Ruuan kuluttajahintojen nousu ei auta alkutuottajia, koska kustannukset nousevat tuottajahintoja enemmän. Viljelijöiden tilanne on entisestään heikentynyt.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää tuoreissa inflaatioluvuissa huolestuttavimpana, että hinnat ovat nousseet laaja-alaisesti. Hän muistuttaa, että hintojen nousu on juurtunut syvälle talouden rakenteisiin, eikä sitä selitä enää mikään yksittäinen tekijä. Appelqvistin mukaan ruuasta ja energiasta puhdistettu pohjainflaatio on kiihtynyt lokakuussa yli viiteen prosenttiin, eli jokseenkin kaikki hyödykkeet kallistuvat tällä hetkellä vauhdikkaasti.
Jos tilanne on samankaltainen koko euroalueella, uusia koronnostoja on odotettavissa. EKP:n keskeinen tehtävä on ylläpitää hintavakautta eli inflaatio noin kahdessa prosentissa. Yleensä lainakorkojen noston yhteydessä puhutaan, että ne koskevat erityisesti asuntovelallisia. Korkojen nousu kohdistuu kaikkiin velallisiin, myös ruuan tuotantoon investoineihin viljelijöihin