Hallitus toteutti elinkeinoelämän viimeisetkin toiveet – toivotaan, että se riittää

Hallitus sai puoliväliriihensä maaliin aikataulussa ja yllättävän sopuisasti. Perussuomalaisten vaalikatastrofin jälkeen toisenlainen lopputulos olisi ollut mahdollinen. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) näyttää kuitenkin olevan talouspoliittisessa ajattelussaan järkkymätön, eikä häntä puolueen sisällä kukaan haasta.

Riihen lopputulos ei jättänyt epäselväksi kenen toiveita hallitus ensi sijassa kuuntelee. Elinkeinoelämän edunvalvojat saivat läpi viimeisetkin toiveensa. Yritysvero alenee 18 prosenttiin, vaikka nykyinen 20 prosentin tasokin on länsieurooppalaisittain kevyt. Palkkaveroja kevennetään lähes miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Suurituloiset hyötyvät erityisesti ylimpien marginaaliverojen alennuksista. Elinkeinoelämän perinteinen tavoite ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta toteutuu myös. Muutos koskee myös työnantajajärjestöjen jäsenmaksuja. Hallituksen tiedonannosta ei selviä, koskeeko se myös tuottajajärjestöjen jäsenmaksuja.

Pienempiä kasvutoimia hallitus käynnistää ison nipun. Purra korosti erikseen, kuinka hallitus on ottanut mallia Varman toimitusjohtajan Risto Murron vetämästä kasvutyöryhmästä. Yllättävin päätös oli ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron pieni alennus. Lisää rahaa kerätään perinteiseen tapaan muun muassa alkoholista, tupakasta ja kaivoksista. Valtionhallintoa piiskataan entistäkin suurempiin säästöihin.

Leikkauksia on luvassa muun muassa kehitysapuun, koulutukseen ja kuntien valtionosuuksiin. Pienempiä liikennehankkeita käynnistellään eri puolilla maata. Paljon keskustelua herättänyt Itä-Suomen ohjelma sai kehysriihessä hieman konkretiaa, mutta melko vähän rahoitusta. Maakunnalliset investointitiimit alkavat pohtia Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuuksia. Myönteistä on maakuntalentojen säilyminen nykyisellään.

Maaseudun näkökulmasta on positiivista, että uusia leikkauksia ei kohdenneta maa- ja metsätalouden harjoittajiin. Maatalouden ja maankäyttösektorin ilmastotoimiin, muun muassa lannoitukseen panostetaan yhteensä 14,9 miljoonaa euroa vuosien 2026 ja 2027 aikana. Hiilinielujen laskentaan suunnataan erikseen 8 miljoonaa euroa. Niinikään hallitus lupaa edistää biokaasun tuotantoa ja kehittää ratkaisua ravinteiden kierrätykseen. Ruuan arvonlisäveron alennuksen voi nähdä myös pienenä vastaantulona elintarviketeollisuuden ja tuottajien suuntaan.

Petteri Orpon (kok.) hallitus aloitti työnsä säästötalkoiden merkeissä Hallitusohjelman tavoitteena on kääntää Suomen velkasuhde laskuun. Puoliväliriihessä velkahuolet eivät olleet päällimmäisinä mielessä. Puolustusmenoihin on jo aiemmin sovitusti tulossa isot lisäykset. Nyt verotusta alennetaan yli miljardilla eurolla. Ekonomistit kiistelevät veronalennusten niin sanotuista dynaamisista vaikutuksista. Todennäköistä kuitenkin on, että ne eivät maksa itse itseään. Ostovoiman parantuminen piristää kaiken järjen mukaan taloutta lyhyellä aikavälillä. Hyvin paljon riippuu kuitenkin siitä mihin asentoon maailmantalous kauppasodan myötä päätyy.

Suomen velkaantuminen jatkuu valtiovarainministeriön arvion mukaan hurjaa vauhtia. Vuoden 2029 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 225 miljardia euroa, mikä on 68 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Purran ”veromoukari” on hallituksen viimeinen yritys saada talouskasvu vauhtiin. Toivotaan, että niin käy. Jos kasvu jää edelleen vaisuksi, eivät mitkään leikkaukset riitä taittamaan velkakierrettä.