Presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskustelut saivat hieman ikävän sävyn, kun seminaarin venäläisvieras Aleksen Kudrin ilmoitti Venäjän vaativan takuita siitä, ettei Nato laajene sen rajoille.
Entinen finanssiministeri Kudrin oli yksi kolmesta Kultarannan ulkomaalaisvieraasta. Muita olivat USA:n entinen varaulkoministeri Strobe Talbott ja saksalainen turvallisuuskonferenssin johtaja Wolfgang Ischinger.
Niinistö oli halunnut paikalle kolmikon eri mahtimaista, jotta keskustelu olisi tasapainoista. Nyt näyttämöä hallitsi Kudrin, monen läsnäolijan pettymykseksi.
Kudrin on arvostettu talouspoliitikko mutta ei ole tunnettu ulkopoliitikkona. Hän on arvostellut kipakasti Putinin talouspolitiikkaa, mutta on ulkopolitiikassa Kremlin linjoilla. "Kudrin oli pelkkä Putinin äänitorvi", entinen puolustusministeri Carl Haglund (r.) summasi.
Kudrin sanoi puhuvansa yksityishenkilönä, mutta ei jäänyt epäselväksi, että hän kertoi Kremlin tunnot. Viesti oli selvä – ja tuttu: Suomen ei pidä hakeutua Natoon.
Ulkomaalaisvieraiden osuus oli seminaarin julkista osaa, ja Kudrin puhui myös venäläiselle yleisölle. Suomen aseman kannalta maailmalle syntyi kuitenkin vähintään kiusallinen asetelma: Kremlin puhemies varoittaa Niinistön Moskovan-vierailun alla Suomea menemästä Natoon – ja melko pian sen jälkeen, kun tasavallan uusi hallitus on ottanut Nato-option ohjelmaansa.
Niinistö itse reagoi Kudrinin puheeseen nopeasti joskin epäselvästi. Oli kuitenkin tärkeää, että hän tarttui asiaan, eikä antanut sen jäädä yksin hallitsemaan seminaariantia.
Suomen Nato-jäsenyys on Suomen ja Naton välinen asia. Suomi pohtii asiaa omista turvallisuuslähtökohdistaan. Jos Suomi liittyy Natoon, se ei lisää epävakautta sen enempää kuin esimerkiksi Norjan jäsenyys.