Märkä ja viileä kevät viivästyttää peltotöitä suuressa osassa Suomea. Toukokuu lähenee loppuaan, mutta paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta kylvöt ovat vielä pahasti kesken tai kokonaan aloittamatta.
Kevään kasvukauden merkitys tunnetaan. Jos sitä ei päästä hyödyntämään, ongelmia on usein luvassa myös syksyn sadonkorjuuseen.
Maatilojen taloudessa eletään valmiiksi poikkeuksellisen niukkuuden aikaa. Siksi toistuvat sateet ja peltotöiden lykkääntyminen alkavat helposti käydä viljelijöiden hermoille.
Hermoja on kiristänyt myös kevään tukihaku. Maatalouspolitiikan uusi ohjelmakausi toi mukanaan uudet viljelysäännöt ja lisäsi maatalouden pikkutarkkaa byrokratiaa entisestään. Hallinnolle onkin jouduttu varaamaan 1,8 miljoonaa euroa lisähenkilöstön palkkaukseen (MT 22.5.).
Lisärahaa tarvittaisiin myös maatiloilla. Tukipolitiikan kiristyessä ainoa toivo liittyy tuotemarkkinoihin. Sateiden piinatessa tämä toivo on luonnollisesti koitoksella.
Kannattaa silti muistaa, että mistään poikkeuksellisesta keväästä ei ole vielä kysymys. Kesä on vasta alussa, ja se niin halutessaan ehtii korjata kevään vaikeudet.
Tämäkin kevät muistuttaa, kuinka maataloutta säädellään lopulta paljon EU:takin korkeammalta taholta. Luonto määrää viljelylle vuosittain omat direktiivinsä, joihin ei ole edes komissiolla sanomista.
Viranomaisvaltaa edustavat kuitenkin edelleen erilaiset määräpäivät. Voi olla, että tänäkin vuonna osa viljelijöistä joutuu ilmoittamaan hallinnolle eri kasviensa kylvöaloja, vaikka niiden kylvämään pääsystä ei olisi vielä tietoakaan.