Vaalikampanjointi sai keskiviikkona surureunat, kun keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi blogissaan nuorimman lapsensa kuolemasta. Diplomi-insinööriksi opiskellut Tuomo Sipilä, 22, kuoli rutiinileikkauksen jälkeen.
”Nämä ovat raskaimmat sanat, mitä olen koskaan kirjoittanut. Rakas poikamme, kuopuksemme Tuomo, menehtyi yöllä yllättäen leikkauksen jälkikomplikaatioon. Käsittämättömän syvältä kouraisevan surun keskellä kumpuaa kiitollisuus sinulle, Tuomo, elämänmyönteisyydestäsi ja ilosta, jota tuotit meille liian lyhyeksi jääneen elämäsi aikana”, Sipilä kirjoitti.
Keskustajohtaja vetäytyi ymmärrettävästi toistaiseksi vaalityöstä. On selvää, että suru pitää voida käsitellä rauhassa ja isää tarvitaan perheen keskellä.
Suru-uutinen kosketti monia suomalaisia. Monen tämänkin lehden lukijan lämpimät ajatukset ovat Sipilän perheen luona. Myös monet poliitikot ovat kauniilla tavalla ottaneet osaa suruun.
Johtavan pääministeriehdokkaan henkilökohtainen koettelemus muuttaa ainakin joksikin aikaa vaalikampanjan luonteen. Näin kävi myös keväällä 1995, kun silloisen kokoomusjohtaja Sauli Niinistön puoliso kuoli onnettomuudessa pari kuukautta vaalien alla.
Tällä kertaa moni kilpailija oli jo ladannut arsenaalinsa horjuttaakseen keskustan voittokulkua, joka tuoreen gallupin (HS, 18.2.) mukaan näyttää jatkuvan. Tästä olisi saanut osansa erityisesti Sipilä, jonka henkilöä kohtaan tunnettu luottamus kantaa pitkälti keskustaa.
Vaaleihin on vielä aikaa. Asiat ehditään puhua ja Sipiläkin saadaan vaalikentille.