Työmarkkinoilla on ajauduttu tuhoisaan koston kierteeseen – nyt tarvittaisiin erotuomaria joka viheltäisi pilliin

Suomen ulkomaankaupan seisauttanut poliittinen lakko on alkanut vaikuttaa laajasti arkeen. Polttoaineen jakelun loppuminen vaikuttaa jo bussi- ja lentoliikenteeseen. Keskiviikkona lannoitevalmistaja Yara varoitti mahdollisista tuotantokatkoksista. Yhä useampi lakkoon osallistumaton tuotantolaitos ajetaan alas, kun tuonti ja vienti ovat pysähdyksissä. Tilanne maksaa yrityksille ja Suomen kansantaloudelle miljoonia joka päivä. Huolestuttavinta on, että minkäänlaista ratkaisua pattitilanteeseen ei ole tiedossa. Päinvastoin, työmarkkinoilla on alkanut koston kierre, joka ei lupaa hyvää Suomelle.

Tiistaina Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti, että palkan maksu loppuu välittömästi muun muassa metsäteollisuuden tehtaissa, jotka ajetaan alas muiden alojen lakon takia. Työntekijäjärjestöt raivostuivat linjauksesta. Niiden mukaan työnantajalla on tällaisessa tilanteessa velvollisuus jatkaa palkan maksua seitsemän vuorokauden ajan. Kiista ratkeaa aikanaan tuomioistuimessa, mutta lisää jännitteitä työmarkkinoilla välittömästi. Ay-liikkeen mielestä elinkeinoelämä on nyt virallisesti liittynyt työmarkkinakiistassa hallituksen rintamaan.

Sovinnollisuutta ei ole osoitettu myöskään hallituksen suunnalta, vaikka pääministeri Petteri Orpo (kok.) suostuikin tapaamaan liittojohtajat viime perjantaina. MT:n tietojen mukaan hallitus yrittää kiirehtiä työrauhaa koskevien pykälien voimaantuloa niin, että ne olisivat voimassa mahdollisesti jo vappuna. Alkuperäisen aikataulun mukaan kiistanalaiset lakiesitykset tulisivat voimaan heinäkuun alussa. Hallitus pyrkii osoittamaan ay-liikkeelle, että poliittisiin lakkoihin puuttuva työrauhapykälä viedään määrätietoisesti läpi lakoista välittämättä. Myös eurovaalien lähestyminen voi vaikuttaa hallituksen laskelmiin.

Työntekijäliitoilla on kovat paineet nostaa panoksia entisestään. Ei olisi yllätys, jos kohta kuullaan ilmoituksia lakkojen jatkosta. Ay-liike valmistautuu myös jo syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Henki on sellainen, että työmarkkinapöydästä haetaan hyvitystä, jos hallitus ajaa uudistuksensa läpi. Lauantaina Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ilmoitti, että se pyrkii poistamaan kaikki paikallista sopimista koskevat kirjaukset omista sopimuksistaan, jos hallitus laajentaa paikallista sopimista järjestäytymättömiin yrityksiin. Uhkaus on kova sillä se veisi työmarkkinoita juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mitä hallitus ja elinkeinoelämä tavoittelevat. Paikallisen sopimisen alasajo olisi kuitenkin riski myös Teollisuusliitolle itselleen. Keskiviikkona Paperiliitto puolestaan irtisanoi UPM:n kanssa tekemänsä paikalliset sopimukset.

Nokittelussa on pelissä niin liittojohtajien kuin hallituksen ministerien henkilökohtainen uskottavuus. Ammattiliitot vakuuttavat lakkokassansa kestävän ja elinkeinoelämä sanoo varautuneensa pitkien lakkojen kustannuksiin. Myös hallitus on ehdottomalla linjallaan ajanut itsensä nurkkaan. Hallitus saa kyllä lakimuutokset läpi eduskunnassa, mutta lakot ja tuleva palkkakierros uhkaavat romuttaa kaikki toiveet hallituksen taloustavoitteiden toteutumisesta.

Tilanne vaatisi erotuomaria joka puhaltaisi pilliin ja kutsuisi osapuolet yhteisen pöydän ääreen. Historiassa tällainen rooli kuului tasavallan presidentille. Vastavalittu presidentti Alexander Stubb on teki selväksi kampanjansa aikana, ettei aio puuttua sisäpolitiikkaan tai työmarkkinakiistoihin. Se voi olla muodollisesti oikea tapa toimia, mutta isänmaan etua sivusta seuraaminen ei välttämättä palvele. Vaikuttaa voi taustalla tai julkisuudessa. Pääasia, että vaikuttaa.

.