Tekstiili ja vaatteet ovat miljardien mahdollisuus Suomelle ‒ erityisesti, jos puupohjainen kuitu jalostettaisiin pidemmälle

Metsäteollisuudessa suhdanteet vaihtuvat nopeasti. Tämä näkyy nyt selluloosan hinnoissa, jotka ovat Euroopassa nousseet vauhdilla. Viime viikolla sellun nimellishinnat olivat korkeimmillaan kymmeneen vuoteen. (mt.fi 18.5.)

Nousun nopeudesta kertoo, että havupuusellun tonnihinta ylitti viime viikolla 1 520 dollaria ja lähestyy jo seuraavaa kymmentä. Lehtipuusellun hinta oli vähän vaille 1 380 dollaria tonnilta. Vielä vuoden alussa havupuusellu maksoi noin 1 150 dollaria tonnilta ja lehtipuusellun 800 dollaria.

Sellun hintaa painanut varastosopeutus on ohi. Samaan aikaan kummankin sellulaadun tarjonta on ollut niukahkoa. Markkinoilta puuttuu esimerkiksi Kemin biotuotetehtaan tarjonta, koska räjähdys pysäytti tehtaan kuukausiksi kesäkuun loppuun asti. Sellu kallistuu myös Kiinassa, mutta kummankaan laadun hinta ei vielä lähesty vuoden 2022 huippuja.

Sellun kysynnän kasvu on hyvä uutinen metsäteollisuuden lisäksi koko metsäsektorille ja kansantaloudelle, mutta samalla nousee esiin vaatimuksia metsäteollisuuden jalostusasteen nostamisesta. Keskustelu aiheesta on tervetullutta, mutta samalla on otettava huomioon kysyntä. Asiakkaalle on myytävä sitä, mitä hän haluaa ostaa.

Perusteita jalostusasteen nostamiselle löytyy muun muassa siitä, että paperiteollisuuden tuotteiden kysynnän seurauksena metsäyhtiöt ovat sulkeneet lukuisia paperikoneita.

Metsäyhtiöt kehittävät jatkuvasti yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa uusia puupohjaisia tuotteita. Uusiutuvasta puusta voi valmistaa lähes kaikkia samoja tuotteita kuin fossiilisistakin raaka-aineista. Eri asia on, haluavatko kuluttajat niistä maksaa.

Myös lainsäädännöllä vaikutetaan kysyntään. Esimerkiksi polttoaineen sekoitusvelvoitteen alentaminen eri puolilla maailmaa vähensi biopohjaisten polttoaineiden kysyntää. Oma vaikutuksensa on muun muassa EU:n pakkausasetuksella.

Viime viikolla Metsäteollisuus ry:n Suomen Tekstiili & Muoti ry:n ja Suomen Kiertovoima, KIVO ry:n järjestämässä yhteisessä vaalipaneelissa keskusteltiin puupohjaisista tekstiileistä. Tekstiili ja vaatteet ovat miljardien mahdollisuus Suomelle erityisesti, jos puupohjainen kuitu jalostettaisiin pidemmälle.

Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn sanoi paneelin alustuspuheenvuorossaan, että tekstiilikuitu on hieno asia, mutta bulkin päälle ja sen ympärille pitäisi kehittää muuta lisäarvoa. Myös Metsäteollisuus ry:n tuoteasiantuntijan Katriina Valkeapään mukaan kuitutuotannon lisäksi Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisempaa tekstiiliekosysteemiä jatkojalostamaan kuitua langaksi, kankaaksi ja siitä aina valmiiksi lopputuotteiksi (Blogi 2.5.).

Valkeapää muistuttaa, että vaikka muutos kohti kestävämpää tekstiilituotantoa ja muotia tapahtuu kulutustottumusten kautta, on valtion ja elinkeinoelämän näytettävä esimerkkiä ja mahdollistettava muutos kuluttajalle. Hänen mielestään olisi suotavaa, että tavoittelisimme pikamuodin sijaan hitaammin tuotettua ja ympäristön kannalta kestävämpää muotia.

Telavalue-hankeen yhteydessä selvitettiin eurooppalaisten kuluttajien näkemyksiä vaatteesta, joka on valmistettu kiertotalouden ja EU:n tekstiilistrategian mukaisesti. Monille tärkeä tekijä vaatteiden ostopäätöksessä oli lopulta aina hinta. Noin kolmanneksella kuluttajista oli valmiutta maksaa enemmän vastuullisesti valmistetusta vaatteesta. Osa vastaajista suhtautui epäillen myös vastuullisuusväittämiin. (Hannamaija Tuovila VTT, 22.4.)

Puukuitupohjaisissa tekstiileissä tilanne on samanlainen kuin ruuassa. Kuluttajille tarjotaan halpaa muotia ja kestävä tuotantotapa jää hinnan jalkoihin.