Marimekko mielletään suomalaiseksi, mutta valmistuksesta vain seitsemän prosenttia tapahtuu Suomessa

Lähdössä Japaniin ja tuliaisia pitäisi viedä. Sopivat käyntikortit Suomesta ovat tietenkin Fazerin Sininen ja Marimekon Unikko-lautasliinat.

Tarkempi tutkiminen keravalaisessa marketissa paljastaa, että liinat onkin tehty Saksassa. Onneksi vieressä on Havin Suomessa valmistamia Muumi-servettejä, Muumithan tunnetaan Japanissa yhtä hyvin kuin Marimekko.

Vuonna 1951 perustettu Marimekko on yhä yksi suomalaisuuden lippulaivoista maailmalla. Mutta kuinka suomalainen se oikeastaan on?

Yhtiön viimeisin vastuullisuusraportti vuodelta 2022 kertoo, että sillä oli 150 sopimusvalmistajaa ympäri maailmaa. Tuotteista 52 prosenttia valmistettiin EU-maissa ja loput muualla Euroopassa ja Aasiassa.

Marimekko on tunnettu Japanissa. Everything-reppu kuuluu suosituimpiin tuotteisiimme, Erika Makino esittelee Tokiossa Japanissa. Reppu on valmistettu Kiinassa. Kuva: Eija Mansikkamäki

Tuotteiden myynnin arvolla mitattuna suurin valmistusmaa oli Kiina 20 prosentin osuudella ja heti perässä Portugali ja Thaimaa 19 prosentin osuuksilla.

Virossa tehtiin 12, Liettuassa kahdeksan, Suomessa seitsemän, Turkissa viisi, Unkarissa neljä sekä Romaniassa ja Intiassa yksi prosentti myynnin arvosta.

”Marimekon juuret ovat Suomessa, ja Suomi on Marimekolle tärkeä kotimarkkina”, yhtiön viestinnästä vakuutetaan.

Yhtiön pääkonttori ja tekstiilipaino sijaitsevat Helsingissä. Myös suunnittelu ja tuotekehitys tapahtuvat Suomessa.

Itse valmistusta on kuitenkin ympäri maailman, koska Suomesta ei ole kaikkea laitteistoa, osaamista ja materiaaleja.

Suomessa valmistetaan viestinnän mukaan kankaita, kukkaroita ja Sulapac-materiaalin astioita sekä tuoksukynttilöitä.

Sisustuskankaat, keittiötekstiilit ja monet vaate- ja laukkukankaat painetaan omassa kangaspainossa Helsingin Herttoniemessä. Siellä painetaankin vuosittain miljoona metriä kangasta.

Pohjakankaat tulevat ulkomailta, muun muassa Saksasta, Turkista, Pakistanista ja Espanjasta.

Valmiin tuotteen alkuperämaaksi merkitään se maa, jossa viimeinen ommel on tehty. Se voi olla muukin kuin Suomi.

Kun tuotteita tutkii suomalaisessa myymälässä, hintalapuista näkee, että keraamiset mukit tehdään Thaimaassa, laukut Turkissa ja ulkotakit ja neuleet Kiinassa.

Muiden suomalaisten toimijoiden kanssa yritys on kehittänyt esimerkiksi hukkatekstiilien kierrätystä, leväpohjaista sakeutusainetta, kasvipohjaisia väriaineita ja puupohjaista mallistoa.

Myymälöitä on eri puolilla maailmaa 167. Niistä 89 on Aasian–Tyynenmeren alueella ja 38 pelkästään Japanissa, 66 Suomessa, kahdeksan Skandinaviassa, kaksi Pohjois-Amerikassa ja yksi Euroopassa, Tallinnan Kaubamajassa.

Marimekon myymälä Tokiossa Shibyuan kaupunginosassa. Kuva: Eija Mansikkamäki

Entä omistus? Kun katsoo 20 suurimman omistajan eli 42 prosentin omistusosuuden listaa, se näyttää valmistusta sinivalkoisemmalta.

Suurin omistaja on entisen toimitusjohtaja Mika Ihamuotilan Powerbank Ventures, joka omistaa Marimekosta 12,52 prosenttia. Eläkevakuutusyhtiö Varmalla ja Ilmarisella on kummallakin vajaan viiden prosentin ja kuvataiteilija Sophia Ehrnroothilla neljän prosentin siivu yhtiöstä.

Yhtiön omistajaksi pääsee kuka vain, sillä sen osakkeet on noteerattu Helsingin pörssissä. Omistajat saavat myös osinkoa, sillä hallitus on ehdottanut ensi tiistaina kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että reilusta 25 miljoonan euron voitosta maksetaan osinkoina 15 miljoonaa euroa. Se tekee 0,37 euroa osakkeelta eli kolme prosentin tuottoa.

Marimekon 174 miljoonan euron liikevaihdosta 43 prosenttia tuli kansainvälisestä myynnistä. Se kasvoi 10 prosenttia.

Japani on tärkeä markkina, ja Aasian kasvuun panostetaan muun muassa räätälöidyillä tuotteilla ja uusilla myymälöillä. Kuva: Eija Mansikkamäki

Marimekko on määritellyt itselleen viisi strategista kasvun menestystekijää vuosille 2023–2027, ja niihin kuuluvat terävöitetty luova visio ja kasvun kiihdyttäminen Aasiassa.

Marimekko ei toki ole lajissaan ainoa, sillä moni muukin kansainvälisesti tunnettu yritys on ponnistanut Suomesta, mutta siirtänyt tuotantoaan maailmalle ja saa sieltä tulonsa. Sinivalkoisuus on siksi yhä enemmän mielikuva.