Suomalaiset siirtyvät eläkkeelle liian varhain. Tällä hetkellä keskimääräinen eläkeikä on vain noin 60 vuotta. Eroja eri ammattiryhmien välillä on, mutta esimerkiksi palkansaajien ja viljelijöiden eläkkeelle siirtymisikä on lähes kuukauden tarkkuudella sama.
Monet yrittäjät jatkavat työelämässä pitempään, jos vain terveys kestää. Myös yleinen työeläkejärjestelmä lähtee siitä, että töissä voi jatkaa aina 68 ikävuoteen asti. Miksi siis eläkeikää pitäisi nostaa?
Ongelma on siinä, että eläkeiän noususta huolimatta eläkeaika suhteessa työssäoloaikaan kasvaa. Se merkitsee jatkuvaa painetta eläkemaksuihin.
Alimman eläkeiän nostaminen on ollut vastatuulessa sen jälkeen, kun SDP naulasi kiinni kantansa asiassa. Demarit vastustavat edelleen alimman eläkeiän nostamista.
SDP:n kanta on taktinen. Puolueessa tiedetään hyvin, mihin itsepintainen vastustus johtaa. Seurauksena on eläkemaksujen korottaminen entisestään.
Muut hallituspuolueet ja myös oppositiossa oleva keskusta ovat valmiita nostamaan alinta eläkeikää asteittain. Myös työnantajat ovat asian kannalla.
Luultavaa on, että palkansaajajärjestötkin tulevat jossakin vaiheessa samalle linjalle. Milloin se tapahtuu, jää nähtäväksi.
Yhtä tärkeää kuin eläkeiän alarajan hivuttaminen ylöspäin, on työurien jatkaminen alkupäästä. Tällä hetkellä on suuri ongelma, että nuoret eivät löydä töitä. Silloin ei eläkekarttumaakaan synny.
Työurien jatkamisessa on päästävä puheista tekoihin. Kysymys on ennen muuta nuoremmista sukupolvista. He maksavat laskun.