Kannattaisiko kallis kaupunkiasunto myydä ja muuttaa kokonaan mökille?

Keskellä suloista suvea elää tällä hetkellä enemmän suomalaisia kuin kenties kertaakaan koko muun vuoden aikana. Mökit ovat suomalaisten kansallisomaisuutta ja suoranainen supervoima, jonka avulla työntäyteisestä talvikaudesta taas aikanaan selvitään.

Miten kansalaiset vuodenkiertoaan viettävät, on kysymys, johon kukaan ei tiedä varmaa vastausta. Matkapuhelunoperaattorien datan perusteella juuri tällä hetkellä Suomi on erityisen maalainen maa (MT 23.7).

Korona-aikana työssä käyvä kaupunkien keskiluokka myös löysi kesämökkiensä mahdollisuudet etätyöhön, eikä saavuttamastaan edusta hevillä luovu.

Vaikka työnantajain mahtikäskyt patistavat kohti keskustojen avokonttoreita, itsetuntoiset ammattilaiset eivät viestiä tuosta vain ymmärrä.

Yhä useammalla viikonloppu maalla alkaa torstaina ja päättyy tiistaina.

Etenkin 50-60 -vuotiaille suomalaisille tulee yhä herkemmin mieleen, kannattaako metropoliin tai yleensä muihinkaan kaupunkikeskustoihin enää vakinaisesti palata.

Teleoperaattorien mukaan yhä useammat vapaa-ajan asunnot varustetaan ajanmukaisilla ja tehokkailla tietoliikenneyhteyksillä, jolloin yhteydet muuhun maailman toimivat sujuvasti.

Osa kaupunkilaisista on myös jo havainnut, että keskusta-asunnon myynnillä elintaso kohenee kummasti. Maalla on mukava asua ja oopperamatkoihin vaikkapa Milanoon on varaa useamminkin kuin kerran vuodessa.

Kun lasten koulunkäynnistä tai päiväkotien sijainnista ei enää tarvitse kantaa huolta, keski-ikäiset ovat huomattavan vapaita toimimaan omien toiveidensa mukaan.

Heillä on myös lapsiperheisiin verrattuna kaksi etua, rahaa ja aikaa.

Monet kunnat ovat jo tähän segmenttiin tarttuneet. Mahdollisuuksia muuttaa vapaa-ajanasunto ympärivuotiseen asumiseen on helpotettu.

Myös kuntalaisten kannattaa huomata loma-asukkaidensa kiinnostus.

Mökkiläisille kesäkunnan historia, luonto, sieni- ja kalapaikat tai vaikkapa metsästysmahdollisuudet avautuvat lumovoimaisempina kuin vakituiset asukkaat tajuavatkaan.

Harrastuksista tai vaikkapa kansalaisopiston tarjonnassa voi olla koukkuja, jotka voivat johtaa suhteen syventymiseen satunnaisesta yöpymisestä vakituiseen asumiseen.

Erityisesti omien palveluiden ja kauppojen markkinoinnissa kannattaa vedota kesäkuntalaisuuteen.

Jos mökkiläinen käy lähtiessään metropolin marketissa ja elää näillä eväillä viikonloput, anti mökkikunnalle jää liian vähäiseksi.

Ei ole lainkaan sanottua, että kuluttaminen maaseudulla olisi olennaisesti kalliimpaa kuin kaupungissa.

Erityisesti asumisessa, rakentamisessa, korjaamisessa ja kunnostamisessa maakuntien taksat ovat monesti huomattavasti kaupunkien hintoja kohtuullisempia.

Maakuntien uusi nousu edullisena, turvallisena ja viihtyisänä asuinympäristönä voisi olla täysin mahdollista myös osalle lapsiperheistä.

Osalla aloista työtä on maaseudulla tarjolla hyvin. Alhaiset asumismenot myös helpottavat arkimenoissa.

Nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa hajautettu yhteiskuntarakenne on myös monessa suhteessa keskittynyttä vaihtoehtoa turvallisempi.

Asunto- ja ympäristöpolitiikassa maaseudun jo rakennettua ympäristöä ei ole vielä haluttu nähdä mahdollisuutena.

Jopa ekologisesti se voisi säästää monimuotoisia metsämaita jäämästä asfaltin ja betonin alle.