Kiinteistöverotuksen uudistuksessa tarvitaan malttia – kunnilla on oikeus tuulivoimaveroihinsa

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) asettamassa kuntien rahoitusjärjestelmäuudistuksen valmisteluryhmässä harkitaan, tulisiko kuntien energiavoimaloista saatavat verotulot viedä niin kutsuttuun kuntien tasausjärjestelmään. Käytännössä se tarkoittaisi, että kunnat saisivat jatkossa aiempaa vähemmän tuloja alueellaan sijaitsevista voimalaitoksista (MT 11.12.).

Kiinteistöveron asema tasauksessa on muuttunut vuosien mittaan. Alun perin se sisältyi kokonaisuudessaan tasauslaskelmaan, vuonna 2012 se poistettiin siitä. Vuodesta 2015 lähtien vain ydinvoimaloiden kiinteistövero on huomioitu tasauksessa. Ikosen mukaan hallitus kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja kuntien rahoituksen uudistamiseksi. Ikosen mukaan mitään poliittista linjausta asiasta ei vielä ole tehty. Työryhmän esityksen on tarkoitus valmistua ensi vuoden aikana. Eduskuntaan valtionosuusjärjestelmän muutokset ovat tulossa vuoden 2025 aikana.

Uudistus koskee ennen muuta hurjassa vauhdissa olevaa tuulivoimarakentamista. Suomessa on noin 170 kuntaa, joihin on joko rakennettu tuulivoimaloita tai hankkeet ovat luvituksen alla. Niin kunnat kuin tuulivoima-ala ovat nousseet vastustamaan verotuottojen tasaamista. Niiden mukaan kunnilta häviävät kannusteet kaavoittaa tuulivoima-alueita, jos verohyöty valuu valtion kautta muille kunnille. Toteutuessaan esitys todennäköisesti pysäyttäisi uusien alueiden kaavoituksen.

Kiinteistöverojen merkitys kuntien taloudessa on sote-uudistuksen myötä korostunut. Kiinteistöt tuottavat kunnille vakaata verotuottoa suhdanteista riippumatta. Tuulivoimalat keskittyvät läntiseen Suomeen ja tiettyihin kuntiin. Verotuottojen tasausta voisi perustella alueellisella tasa-arvolla, mutta silloin tasausjärjestelmään pitäisi ottaa aiempaan tapaan mukaan kaikkien muidenkin kiinteistöjen verotulot.

Tuulivoimarakentamisen haitat kohdistuvat maaseudulle. Niiden tuottama sähkö taas kulutetaan pääosin keskuksissa. On oikein, että runsaasti tuulivoimaa alueelleen kaavoittavat kunnat saavat siitä taloudellista etua. Se on myös välttämätön porkkana, jos kunnianhimoisia vetytalouden suunnitelmia halutaan käytännössä toteuttaa.