Tappoivatko kännykät suomalaisnuorten sisun? Pisa-tulokset herättävät paljon kysymyksiä

Tiistaina julkaistut PISA-tutkimukset kertoivat jo pitkään kuultua tarinaa. Ennen maailman huippua edustanut suomalaiskoululaisten osaaminen on jälleen heikentynyt. Sama kehitys on ollut käynnissä lähes kaikissa länsimaissa. Suomen Pisa-tulokset ovat edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella ja paremmat kuin muilla Pohjoismailla. Maailman kärkeen ovat nousseet Kiinan koululaiset. Joskin kyse on maan vauraimmista alueista.

Pisa-tulosten romahduksen syistä on väitelty jo vuosia. Syypäinä on pidetty etenkin maahanmuuttoa ja älylaitteita. Maahanmuuttajataustaisten koululaisten pisteet ovat matalampia kuin kantasuomalaisilla, mutta ne eivät ole viime vuosina laskeneet. Pikemminkin viime vuosien lasku selittyy kantasuomalaisten osaamisen heikentymisellä.

Digilaitteiden häiritsevyys oppitunneilla oli yllättäen vähentynyt vaikka kännykän käyttöä luokkahuoneissa rajoittava lainsäädäntö tuli voimaan vasta tutkimuksen aineistonkeruun jälkeen. Älylaitteiden käytöllä on epäilemättä vaikutuksia lasten keskittymiskykyyn. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia. Ongelmia on myös niillä, jotka käyttävät vähiten mobiililaitteita. Opettajien näkemys tuntuu olevan, että perinteiset opetusmenetelmät ja yleinen vaatimustason nosto voisivat auttaa heikoimpia oppilaita.

Sosiaalinen tausta vaikuttaa perinteisesti lasten kouluosaamiseen. Viimeisessä tutkimuksessa myös kaikkein korkeimman sosioekonomisen taustan koululaisten taidot olivat pudonneet. Sen sijaan paljon keskustelua herättäneet koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen hyvin pieniä. Myös alueellinen tasa-arvo toteutuu hyvin, vaikka isojen kaupunkien kouluissa saadaan keskimäärin hieman parempia pisteitä. Jostain syystä nyt erityiskohteena ollut luonnontieteiden osaaminen on parempaa Pohjois-Suomessa.

Hätkähdyttävin nosto Pisa-tuloksissa oli suomalaiskoululaisten sinnikkyyden puute. Suomessa oli kaikista osallistujamaista pienin osuus oppilaita, jotka vastasivat yrittävänsä entistä kovemmin, jos työ alkaa tuntua haastavalta. Vaikka lukema parantui hieman edelliseen mittaukseen, ei se oikein istu mielikuvaan suomalaisesta sisusta. Pisa-mittaukset saavat takavuosien menestyksen takia ehkä liiankin paljon huomiota. Koululaisten osaamisen jatkuva lasku on kuitenkin vakava ongelma, eikä siihen ole helppoja ratkaisuja.