Ruokaveron kiristys kurittaisi köyhiä ja näivettäisi huoltovarmuutta

Ruuan arvonlisäveron nostaminen on jälleen noussut vaihtoehdoksi kun valtiontalouden tilanne näyttää entistäkin surkeammalta. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) väläytti ruokaveron kiristämistä reilu viikko sitten Talouselämän haastattelussa. Pääministeripuolue kokoomus ei ole ottanut asiaan suoraa kantaa, mutta ei ole sulkenut sitä pois vaihtoehtojen joukosta. (MT 13.12.) Oppositiopuolueista ehdotukselle on tullut selvä tyrmäys.

Ruuan arvonlisäverotukseen on aina liittynyt isoja poliittisia intohimoja. Vuonna 2009 sitä laskettiin reippaasti silloisen pääministeripuolueen keskustan aloitteesta. Myös kevään hallitusneuvotteluissa väännettiin arvonlisäverokannoista. Lopputuloksena alimpaan 10 prosentin verokantaan kuuluvat tuotteet kuten lääkkeet ja majoitus- ja ravintolapalvelut siirretään 14 prosentin verokantaan. Jos hallitus nyt päättäisi nostaa ruuan arvonlisäverotusta, nostaisi se automaattisesti myös esimerkiksi lääkkeiden ja majoituspalveluiden sekä maataloudessa käytettävien rehujen veroa. Syynä ovat EU:n säännöt, jotka sallivat vain kaksi erisuuruista alennettua arvonlisäverokantaa. Iso osa EU-maista on viime vuosina alentanut ruuan verotusta.

Arvonlisävero on helppo tapa kerätä rahaa valtiolle. Ekonomistien mukaan se on myös työllisyyden kannalta vähemmän haitallista kuin palkan verottaminen. Ruuan arvonlisäveron nostolla olisi kuitenkin useita negatiivisia vaikutuksia. Valion toimitusjohtajan Annikka Hurmeen mukaan veron kiristys lisäisi ruuan tuontia, koska halvempi tuontiruoka kärsisi kiristyksestä vähemmän. MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.) pitää ruokaveron mahdollista kiristystä uhkana koko suomalaiselle ruokaketjulle. (MT 18.12.). Erikoiselta tuntuu, että ruoka-alan vastuuministeri Sari Essayh (kd.) on toistaiseksi vältellyt ottamasta kantaa Purran puheisiin.

Ruokaveron kiristämisen suurin ongelma on, että se kohdistuisi voimakkaimmin pienituloisiin kuluttajiin. Rahat ovat monissa kotitalouksissa hintojen nousun jäljiltä jo valmiiksi tiukoilla. Ruuan ja lääkkeiden veronkorotus ajaisi lapsiperheitä ja eläkeläisiä suoranaiseen köyhyyteen.

Ruokaveron kiristyksellä voisi olla myös yllättävän suuri kielteinen vaikutus työllisyyteen. Elintarvikeketju työllistää yli 300 000 suomalaista. Hintojen nousu on saanut kuluttajat siirtymään joukolla halvempiin tuontielintarvikkeisiin. Elintarviketeollisuuden volyymi onkin laskenut useamman vuosineljänneksen ajan ja monet alan yritykset ovat kertoneet henkilöstön vähentämistarpeista. Myös ay-liikkeen poliittiset työtaistelut ovat kohdistuneet vahvasti ruoka-alan toimijoihin. Jos tähän päälle lisätään jopa 10 prosenttiyksikön veronkiristys, uhkaa koko alaa näivettyminen. Elintarviketeollisuuden ongelmat heijastuvat suoraan maatiloille ja vaarantavat ruuan huoltovarmuuden. Vahvasta asemasta huolimatta kauppakaan ei pärjää pelkällä tuontiruualla.

Suomen talouden tilanne on synkkä. The Economist-talouslehden vertailussa Suomen suoritus oli 35 maan joukossa kaikkein surkein. Jos taloutta ei lähiaikoina saada kasvuun, eivät mitkään säästötoimet riitä kääntämään velkaantumiskehitystä. Hallitus on oikeassa etsiessään määrätietoisia toimia niin verojen kuin menojen puolelta. On kuitenkin tärkeää välttää toimia, jotka vaarantavat tulevaisuuden talouskasvun edellytykset. Samalla on pidettävä huolta, että toimet eivät kohdistu kohtuuttomasti vähävaraisiin kansalaisiin. Kriisien keskellä on tärkeää, että kaikki kokevat pysyvänsä mukana samassa veneessä.