Veikkauksen monopolia murretaan, mutta hevoset jäämässä Veikkauksen aitaukseen

Rahapelin siirtyminen yhä enemmän nettiin on jo käytännössä murtanut Veikkauksen rahapelimonopolin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston viime vuonna tekemän selvityksen mukaan digipelaamisen takia ulkomaille menee vuodessa noin 600 miljoonaa euroa.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelman mukaan Veikkauksen rahapelimonopoli puretaan ja Suomessa siirryttäisiin vuoden 2027 alusta lähtien rahapelien osalta lisenssijärjestelmään. Valtio saisi pelaamisesta tuloja sekä lisenssimaksuina että veroina.

Keskiviikkona hallituksen esitysluonnos Veikkauksen monopolin osittaisesta murtamisesta lähti lausuntokierrokselle. Veikkauksen monopoliksi jäisivät edelleen Lotto, raaputusarvat, ravipelit sekä fyysiset kasinopelit ja raha-automaatit.

Peliongelmissa auttava Peluuri arvioi huhtikuussa, että ne pelit, jotka aiheuttavat eniten ongelmia, ovat siirtymässä lisenssijärjestelmän piiriin. Uhkana on, että rahapelien saatavuus lisääntyy ja haitat pahenevat entisestään (Peluuri 23.4.).

Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos on pettynyt hallituksen esitysluonnokseen. Hippos olisi halunnut irti monopolista, jotta se olisi voinut kehittää liiketoimintaa yhdessä pelialan kumppanien kanssa. Kyseessä olisi osin paluu vanhaan järjestelmään. Hippoksen omistaman Fintoton pelitoiminta siirtyi vuoden 2017 alussa Veikkaukselle.

Hippoksen kannalta olisi tärkeää, että alan rahoitus olisi paremmin omissa käsissä. Nykyinen rahoitusmalli, jossa valtio palauttaa osan raviveikkaustuotoista Hippokselle on ongelmallinen, koska joidenkin mielestä palautus on valtiontukea hevostaloudelle. Kun palautusta käsitellään tukena, liittyy hevostalouden rahoihin myös jokavuotinen poliittinen riski. Vähän ongelmia aiheuttavien hevospelien lisenssijärjestelmää kannattaa vielä harkita.

Lakiuudistuksella valmistaudutaan myös Veikkauksen osien myymiseen. Esityksen mukaan valtiolla olisi mahdollisuus luopua osasta omistuksestaan, jos tämä katsottaisiin perustelluksi valtion omistaja-arvon kehityksen näkökulmasta.