• Raivausmaksuesitys rokottaisi maataloutta ja maaseutua

    Samalla lailla metsä katoaa raivataanko siitä peltoa vai rakennetaanko tilalle esimerkiksi kerrostalo, kauppakeskus, parkkipaikka tai katu.
    Maankäytön muutosmaksua esittävältä työryhmältä voi kysyä, aiheuttaako satojen kilometrien sähkölinjojen rakentaminen metsäkatoa.
    Maankäytön muutosmaksua esittävältä työryhmältä voi kysyä, aiheuttaako satojen kilometrien sähkölinjojen rakentaminen metsäkatoa.  Kuva: Stina Haaso
    Pääkirjoitus|Ilmastonmuutos
    19.1.202405:30
    Pääkirjoitus
    MT toimitus

    Maankäytön muutosmaksua eli niin sanottua raivausmaksua pohtineen työryhmän ehdotus ei ole tasapuolinen. Työryhmä esittää uuden pellon raivaamiselle 5 000 euron maksua hehtaarilta tai 500 euroa täydeltä kymmeneltä aarilta. Maksua ei peritä alle puolen hehtaarin yksittäisiltä alueilta. Maksu koskisi vain maataloutta ja maaseutua, koska ehdotuksessa rajataan asemakaava-alueet maksun ulkopuolelle. (MT 17.1.)

    Muutosmaksun tarkoituksena olisi vähentää metsäkatoa, mutta raivatun alueen jatkokäytöllä ei pitäisi olla vaikutusta maksuperusteisiin. Samalla lailla metsä katoaa raivataanko siitä peltoa vai rakennetaanko tilalle esimerkiksi kerrostalo, kauppakeskus, parkkipaikka tai katu.

    Ehdotuksessa rajataan asemakaava-alueet maksun ulkopuolelle.

    Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa metsäkatoala on ollut vuosittain noin 12 000 - 14 000 hehtaaria. Metsäkadosta kohdistuu maatalouteen noin kolmannes ja hieman yli puolet rakentamiseen. Miksi maksu esitetään koskemaan vain asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita?

    Esitettyä raivausveroa voi verrata muun muassa sähkölinjojen alle jäävän metsämaan pakkolunastuskorvauksiin. Suomessa rakennetaan vuosittain uusia sähkölinjoja satoja kilometrejä. Esimerkiksi Fingrid aikoo kymmenessä vuodessa rakentaa 5 200 kilometriä uutta voimalinjaa (IS 13.1.2023). Aiheuttavatko sähkölinjat metsäkatoa?

    Johtokäytävät ovat leveydeltään kymmeniä metrejä, isot johtokäytävät ovat jopa sata metriä leveitä. Metsänomistajalle maksetaan sähkölinjan alle jäävästä metsästä kertakorvauksena 200–800 euroa hehtaarilta vuosikymmenten ajalta.

    MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg ei usko, että esitys etenee käytännön toimiksi. Hänen mielestään uusi cap-ohjelma lopetti pellonraivauksen hyvin tehokkaasti. Åbergin mukaan pellonraivaus liittyy nyt peltolohkojen yhdistelyyn, kulmien oikaisuun ja tilusjärjestelyihin. Nämä ovat myös ilmastolle hyödyllisiä, koska ne vähentävät ajoa ja lisää resurssi tehokkuutta. Hallitus voisi kuitenkin viimeinkin uudistaa lunastuslakia oikeudenmukaisemmaksi.

    Juttua korjattu 19.1. klo 12:22. Työryhmän esittämä maksu koskisi kaikkia asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita, eikä pelkästään pelloksi raivattavaa metsää.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 3

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 4

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 5

      Luonto | Siperianvapiti määritettävä riistalajiksi – mahdollisia ongelmia ei kannata jäädä odottelemaan

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Maatalouspolitiikka | EU:lta tuli eläintuotannon puolesta painava viesti, joka vastustajienkin kannattaa lukea

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Peltojen hiilitasetta voi seurata ja maannostietokantaa täydentää omavalvonnan keinoin, jos mobiili-Vipuun voisi laittaa näytteiden sijainnit ja valokuvat. Multavuuden määritykseen tarvittaisiin protokolla laboratorioihin.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ketä EU:n ennallistamisasetus palvelee, ja mitä sillä saavutetaan?

  • Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Koneviesti | Elinkeinoelämä ja väyläala: Tiestön korjaustarve lähdössä hallitsemattomaan kasvuun – toimenpiteillä on kiire