Viime viikolla saatiin ensimmäiset kokemukset siitä, kuinka Venäjän asettamat tuontikiellot näkyvät Suomen ruokamarkkinoilla. Meno oli villiä – väki lähes tappeli halvoista ”Putin-juustoista”, joita ei kaikille halukkaille riittänytkään.
Kaupan hyllyihin ilmestyi muun muassa Venäjälle pakattua Valion Oltermannia, jonka hinta oli jotakuinkin puolet verrattuna Suomi-pakkaukseen. Innokkaimmat hamstraajat täyttivät juustolla pakastimiaan.
Kuluttajan kannalta tilanne, jossa markkinoiden ylijäämiä kaupataan pilkkahintaan, on tietysti houkutteleva. Maailmalla yleisempi markkinahäiriö on, että kaupan hyllyt ovat tyhjiä. Se tilanne on vähemmän houkutteleva.
Vaikka Venäjä-tuotteiden hulluissa päivissä on kulutusjuhlan tuntua, on tilanne suomalaisen elintarvikeketjun kannalta vakava. Markkinoiden ylijäämät tulevat nopeasti koettelemaan maatilojen ja jalostavien yritysten taloutta.
Yksittäisistä yrityksistä rahallisesti suurin isku viennin pysähtyminen on maidontuottajien meijeriyhtiö Valiolle. Sen talous kestää häiriötä silti paremmin ja pidempään kuin pienempien elintarvikeyritysten.
Vaikka meijerituotteet suurimpana tuoteryhmänä ovat saaneet uutisoinnissa pääosan, Venäjän kieltolista koskee monia muitakin tuotteita. Listalla ovat muun muassa liha, kala, vihannekset ja juurekset sekä monet jalosteet ja valmisruuat.
Vaikka pienempien tuoteryhmien vientimäärät liikkuvat vain muutamissa miljoonissa euroissa, kiellon vaikutukset saattavat olla pienille yrityksille kohtalokkaat. Elintarviketeollisuuden ETL:n kyselyyn vastanneista jäsenyrityksistä noin 80 prosenttia arvioi Venäjän vastapakotteiden vaikuttavan toimintaansa vähintään välillisesti.
Kannattaa huomata, ettei Venäjä ole ollut helppo kauppakumppani ennen tuoreita vastapakotteitakaan. Maan WTO-jäsenyys ei ole poistanut keskinäisen kaupan ongelmia odotuksista huolimatta.
Esimerkiksi sianlihan vienti EU-maista on ollut pysähdyksissä jo puoli vuotta. Kielto on laskenut lihan hintaa unionin alueella ja ylijäämäerät ovat sekoittaneet Suomenkin markkinoita.
Nyt nähtävän markkinahäiriön suurimmat vaikutukset tulevatkin olemaan välillisiä. Venäjä on ollut muillekin länsimaille merkittävä ruokamarkkina, ja nyt ylijäämäerät etsivät epätoivoisesti uusia kuluttajia.
Käytännössä markkinoista kisataan hinnalla. On varmaa, että alle kaikkien tuotantokustannusten kaupattavia halpaeriä tunkee myös Suomen markkinoille.
ETL vetosi viime viikolla kauppaan, että se vastuullisella toiminnallaan minimoisi häiriöt ja suosisi kotimaista tuotantoa hankalassa tilanteessa tasapuolisesti. Ikävä kyllä suomalainen kauppa on perinteisesti ollut kovin heikko ulkomaisten halpaerien houkutuksiin. Päätös kotimaisen suosimisesta jää kuluttajalle.
Villi meno ruokakaupassa jatkuu pitkin syksyä, elleivät länsimaat ja Venäjä onnistu pakotekierteen katkaisemisessa. Ensimmäinen tilaisuus tähän olisi huomenna Valko-Venäjällä Minskissä järjestettävä Ukraina-kokous, jota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailuillaan pohjusti.
Sopua voi vauhdittaa myös se, että Venäjä on edelleen ruokahuollossaan riippuvainen tuonnista. Tyhjistä kaupan hyllyistä ja kalliista ruuasta tulee maassa nopeasti myös sisäpoliittinen ongelma.
Tuontikieltoja Venäjä ei tainnut harkita aivan loppuun asti. Se purki viime viikolla oma-aloitteisesti kieltoja muun muassa laktoosittomilta maitotuotteilta, kaloilta ja siemenperunalta.
Vakavien markkinahäiriöiden jatkuessa odotukset hallituksen ja viranomaisten toimiin kasvavat. Esimerkiksi kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV on ollut toistaiseksi kovin hiljaa, vaikka häiriöihin puuttuminen kuuluu sen keskeisiin tehtäviin.