Kaikki tieto ei kuulu julkisuuteen

Viime vuoden marraskuussa Maaseudun Tulevaisuus julkaisi laajan tutkivan journalismin artikkelin liittyen kuntien valmiussuunnitelmien julkisuuteen. Artikkelin mukaan lukuisten kuntien kriisitilanteisiin liittyvät valmiussuunnitelmat olivat kaikkien vapaasti nähtävillä verkossa. (MT 17.11.2023)

Julkisista valmiussuunnitelmista kävi ilmi muun muassa poikkeustilanteiden johtopaikkoja, suojatilojen sijainteja, Virve-puhelinten lukumääriä tai tietoja kiinteistöjen kyvystä liittyä varavoimajärjestelmiin. Kaikkien mainittujen paikkojen tarkat osoitetiedot löytyvät yksinkertaisella Google-haulla.

Kuntaliitto patisti jo artikkelin julkaisupäivänä kaikkia Suomen kuntia arvioimaan uudelleen valmiussuunnitelmiensa julkisuutta ja kehotti kuntia poistamaan verkosta suunnitelmiensa julkiset osat. Suuri osa kunnista otti valmiussuunnitelmansa pois kaikkien nähtäviltä jo samana päivänä. (MT 13.12.2023)

Julkisuusongelma ei koske vain kuntia. Avointa tietoaineistoa on saatavissa muun muassa Traficomin, Syken tai Maanmittauslaitoksen julkisista lähteistä. Aineistot kertovat esimerkiksi sähkö- ja vesijohtoverkkojen sijainteja sekä muuta kriittisen infran paikkatietoa.

Esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin omilla sivuilla on tarkkoja tietoja esimerkiksi voimalaitosten sijainnista ja voimajohdoista. Fingridin tietohallintojohtajan Kari Suomisen mukaan tiedon julkisuudesta on keskustelu yrityksen sisällä sekä Energiaviraston kanssa. Hän muistuttaa, että salaaminen on hankalaa, koska kriittistä tietoa on saatavilla muun muassa Googlen karttapalvelusta. Suominen kuitenkin pitää todennäköisenä, että tietojen julkisuutta päätetään kaventaa. (MT 3.5.)

On hyvä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus pohtii, kuinka paikkatietoja voisi salata kansallisen turvallisuuden nimissä. Vaikka avoimuus on demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista, aivan kaikkea ei tarvitse esitellä julkisesti. Muuttuneessa maailmassa kriittisen tiedon avoimuus on turvallisuusriski.