Politiikka kiinnostaa nyt suomalaisia enemmän kuin koskaan – siihen kannattaa lähteä mukaan myös käytännön tasolla

Vastakkainasettelun lisääntymisestä ja politiikan kielen kovenemisesta on oltu huolissaan jo pitkään. Tutkimusten mukaan polarisaatio suomalaisessa yhteiskunnassa on lisääntynyt. Saman kehityksen toinen puoli on, että politiikka kiinnostaa yhä useampia.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Taloustutkimuksella teettämän arvotutkimuksen mukaan kiinnostus politiikkaa kohtaan on noussut ennätyslukemiin. 71 prosenttia suomalaisista seuraa nyt politiikkaa aktiivisesti. Vuoden 2002 tutkimuksessa peräti 68 prosenttia suomalaisista katsoi, että politiikka on yhdenmukaistunut liiaksi ja puolueiden erot ovat hämärtyneet. Nyt tätä mieltä on enää 36 prosenttia suomalaisista. Samalla yhä useampi suomalainen löytää puolueen, joka ajaa itselle tärkeitä asioita. Käytännön tasolla kehitys näkyy suhteellisen korkeina äänestysprosentteina viime vaaleissa.

Parinkymmenen vuoden takainen Matti Vanhasen (kesk.), Jyrki Kataisen (kok.) ja Eero Heinäluoman (sd.) johtama politiikka näyttää nykynäkökulmasta tylsältä asioiden hoitamiselta. Sellaisena useimmat ihmiset sen myös tuolloin kokivat. Politiikan väännöt liikuttivat lähinnä toimittajia ja puolueiden aktiiviväkeä. Myös maailma oli erilainen. Terrori-iskuista huolimatta 2000-luvun maailmaa väritti vahva usko hyvinvoinnin kasvuun ja liberaalin demokratian voittoon.

Vaikka politiikka tarjoaa äänestäjille nyt selkeämpiä vaihtoehtoja, pitävät ihmiset sitä yhteistyökyvyttömänä riitelynä ja taktikointina. EVA:n tutkimuksen mukaan peräti 87 prosenttia suomalaisista arvioi, että asioiden yksinkertaistaminen, tahallinen vääristely ja valehtelu ovat yleistyneet politiikassa. Suomalaisten suhtautuminen politiikan muutoksen onkin kaksijakoista. Toisaalta puolueiden välisten erojen kasvamista ja vaihtoehtojen kirkastumista pidetään hyvänä asiana. Samaan aikaan tuomitaan lisääntynyt riitely ja politiikan kärjistävä puhetapa.

Demokratiaan kuuluu kriittisyys valtaapitäviä kohtaan. Menneiden seesteisten aikojen haikailu ei myöskään vie keskustelua eteenpäin. Kasvokkain tapahtuva keskustelu on kuitenkin lähes aina asiallisempaa, kuin sosiaalisen median välityksellä huutelu. Siitä syystä olisi hyvä, että mahdollisimman moni politiikasta kiinnostunut osallistuisi siihen myös käytännön tasolla vaaleissa ja käytännön tasolla.