Velkaantumisen tie on kuljettu loppuun

Valtion velkaantuminen on kestopuheenaihe, joka perinteisesti jakaa ihmiset toppuuttelijoihin ja varoittelijoihin. Vielä kesällä Suomen valtio sai lainaa matalalla korolla. Valtion kymmenen vuoden lainan korko on kuitenkin noussut elokuun reilusta prosentista kolmen prosentin tuntumaan. Kuluvana vuonna valtio käyttää korkomenoihin vajaan miljardin. Jos koko lainakannasta maksettaisiin nykyisen tason korkoja, nousivat valtion korkomenot lähes neljään miljardiin euroon vuodessa. OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallion mukaan Suomea uhkaa seuraavaksi valtion velkakriisi.

Valtaosa 136 miljardin euron lainoista on otettu paljon matalampien korkojen aikaan. Jokainen uusittava laina on kuitenkin moninkertaisesti edellistä kalliimpi. Pahin ongelma ei silti ole velan määrä, vaan sen jatkuva kasvu. Viimeksi viime viikolla Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) moittii ankarasti hallitusta tulevan vuoden budjettiehdotuksestaan antamassa lausunnossa. VATT varoittaa valtiontalouden kroonisesta alijäämästä eli jatkuvasta velkaantumisesta. Ilman päättäväisiä toimia talouden tasapainottamiseksi ”riski talouden haaksirikkoutumisesta kasvaa”, tutkimuskeskus arvioi. Hallituksen budjettiesitys on runsaat kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä katetaan lisävelanotolla.

On totta, että Suomen valtio ei eurooppalaisessa vertailussa ole erityisen velkainen, eivätkä valtionlainojen korot ole nousseet suhteessa vertailumaihin. Kaksinumeroiseen inflaatiovauhtiin verrattuna reaalikorot ovat edelleen miinuksella. Ajatus velkojen sulattamisesta inflaatiolla on kuitenkin onneton. Siihen tarvittaisiin vuosikausia jatkuva voimakas hintojen ja palkkojen nousukierre, joka romuttaisi suomalaisten elintason. Euroopan keskuspankki ei myöskään voi oman uskottavuutensa takia päästää 1970-luvun tilannetta uudestaan valloilleen. Ensi vuonna edessä onkin suurella todennäköisyydellä pahamaineinen stagflaatio. Talous vajoaa taantumaan, hintojen nousu jatkuu ja työllisyys ja sitä myötä myös valtion verotulot alkavat heikentyä.

Nykyisellä hallituksella on velkaantumiselle hyviä perusteluja. Korona vaati elvytystä ja maanpuolustukseen täytyy nykyisessä maailmantilanteessa rahaa löytyä. Velkaa on otettu myös erilaisia sosiaaliturvan parannuksia ja uusia palveluita varten. Hallituksen työssä perusvire on ollut, että rahaa on aina löytynyt sitä vaativille. Esimerksi sähkön hinnan nousua hyvitettiin myös niille, joiden sähkösopimuksen hinta ei ole noussut. Ensi vuoden budjettiesitys sisältää myös hallituskauden ensimmäiset, runsaan 300 miljoonan euron leikkaukset. Säästöt ovat kuitenkin vähäisiä suhteessa budjettiesityksen yli 80 miljardin euron loppusummaan.

Suomen ongelma on, ettei velkavetoiselle menolle ole loppua näkyvissä. Kansantalouden tuotanto on tänä vuonna nipin napin ylittänyt vuoden 2008 tason. Ensi vuonna edessä näyttää jälleen olevan pudotus. Valtion menot ovat samaan aikaan yli puolitoistakertaistuneet. Väestön ikääntyminen aiheuttaa tunnetusti lisääntyviä menopaineita. Valtiovarainministeri Annika Saarikko totesi viime tiistaina Kauppalehden haastattelussa että hyvinvointiyhteiskunta on tullut sellaiselle laidalle, ettei se voi enää nykyisestä kasvaa. Tosiasiassa laita on tullut vastaan jo hyvän aikaa sitten.

Valtion velkaantuminen on saatava loppumaan uskottavalla ohjelmalla. Leikkauslistoja ei ole vaalikentillä mukava esitellä. Siitä huolimatta niitä tarvitaan.